26.2.2009 4:58
Hallituksen uudet eläkesuunnitelmat todennäköisesti säilyttävät vapaaehtoisten eläkesäästäjien mahdollisuuden jäädä oloneuvokseksi sovittuna aikana. Sen sijaan uusien ostoeläkkeiden nautinta-ajan alku nousee 62 vuodesta 65 vuoteen, hallituksen linjauksista ilmenee.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen eli ostoeläke täydentää työeläkettä tai antaa mahdollisuuden jäädä eläkkeelle tavallista aikaisemmin. Parikymmentä vuotta sitten otetuissa ostoeläkkeissä eläkeiän alaraja voi olla jopa 55 vuotta, mutta rajaa on sen jälkeen vähitellen nostettu.
Keskiviikkoiltana julkaistut suunnitelmat eivät tarkasti kertoneet, mitä tarkoittaa hallituksen tavoite nostaa yksilöllisen eläkevakuutuksen alaikäraja "nopeimmalla mahdollisella tavalla". Nopein mahdollinen tapa tarkoittaa kuitenkin käytännössä verolakien muuttamista niin, että niillä ohjataan ostoeläkkeiden nautinta-ajan alkamista.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki sanoo, että jo otettujen ostoeläkkeiden alaikärajan määrittäminen on "yksi jatkovalmistelun avainkysymyksistä".
Uusissa ostoeläkkeissä linjaus on selvä: mahdollisuutta jäädä eläkkeelle tavallista varhemmin ei enää ole, koska se tehdään verolakien muutoksilla kannattamattomaksi.
Nyt otettuna ja säästettynä suomalaisilla yksityishenkilöillä on kuitenkin noin kuuden miljardin euron vapaaehtoiset eläkesäästöt, joiden käyttömahdollisuuksia ei olla rajaamassa.
Hetemäen mukaan on syytä menetellä niin kuin on "kohtuullista ja välttää kaikkea kohtuuttomuutta".
Viimeksi ostoeläkkeiden käyttöön puututtiin 2004. Silloin uusien ostoeläkkeiden alaikäraja nostettiin 60 vuodesta 62 vuoteen ja eläkemaksut siirrettiin vähennettäväksi pääomatuloverotuksessa tai alijäämähyvityksenä asuntolainakorkojen tapaan.
Tuolloin hallitus päätti siirtymäsäännöistä, joiden perusteella etuudet määräytyvät ostoeläkkeen ottamishetken mukaan.
Aiotaanko nyt luoda samantyyliset siirtymäsäännökset?
"Tuo on looginen johtopäätös, jota en kiistä", Hetemäki tyytyy sanomaan.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi