Viljelymaata vuokrataan köyhistä maista kiihtyvään tahtiin

Viljelykelpoisesta maatalousmaasta on tullut maailmalla uusi kiinnostuksen kohde. Vuonna 2007 alkanut viljan hinnan raju nousu avasi useiden silmät rikkaissa Persianlahden- ja Pohjois-Afrikan maissa sekä Kiinassa. Maat haluavat turvata oman maan ruokahuollon köyhistä, usein kehitysmaista vuokratuilla pelloilla.

Hankkeiden takana on valtioita, valtion rahoittamia yrityksiä ja säätiöitä sekä yksityisiä yhtiötä.

Afrikassa suurin kiinnostuksen kohde on sisällissodan kurimuksessa oleva Sudan, joka on myös suurin kehitysavun vastaanottajamaa. Peltomaata on vuokrattu myös Malista, Keniasta, Tansaniasta ja Sambiasta.

Aasiassa vuokraajia kiinnostavat muiden muassa Kambodža, Indonesia, Pakistan ja Filippiinit.

Myös yli 40 miljoonan peltohehtaarin Ukraina kiinnostaa, sopimuksen maanvuokrasta on tehnyt esimerkiksi Libya. Viljanviljelyä Ukrainassa harjoittaa myös tanskalainen Trigon-niminen yhtiö, jolla on suomalaisia rahoittajia.

International Food Policy Reseach Intitute on arvioinut, että kahden viime vuoden aikana 20 miljoonaa hehtaaria viljelymaata on siirtynyt ulkomaisiin käsiin.

Vuokramaiden hankintaan vetää ennen kaikkea pelko siitä, onko oman maan kansalaisten ruokahuolto turvattu, jos ruuan tuonti ulkomailta jostain syystä vaikeutuu. Ruoka on monelle maalle myös poliittinen kysymys.

Innokkaista vuokraajista esimerkiksi Persianlahden maat ovat rikkaita, niillä on paljon öljyä mutta vähän viljelykelpoista maata. Kiina taas kamppailee väestökasvun ja kasteluveden puutteen kanssa. Lisäksi vuosittain suuret alueet viljelymaata jäävät kasvavien kaupunkien alle.

Uus-kapitalismin nimen julkisuudessa saanut maiden hamstraus herättää usein kohdemaissa kiivasta vastustusta. Oman maan kansalaisille on vaikea selittää, miksi maata vuokrataan ulkomaisille, jotka kuljettavat pelloilla kasvaneen viljan raaka-aineena omaan maahansa, vaikka oman maan kansalaiset kärsivät nälkää.

Rahaakaan sopimuksissa ei aina liikuteta. Esimerkiksi korealainen teollisuusjätti Daewoo yritti vuokrata 99 vuodeksi Madagaskarista 1,3 miljoonaa hehtaaria peltoa maissin viljelyyn. Kun tieto hankkeesta vuoti julkisuuteen, Madagaskarin hallitus joutui eroamaan ja uusi hallitus pani tarjouksen jäihin.

Arvostelumyrsky syntyi siitä, että Daewoo olisi maksanut rahan sijasta vuokran rakentamalla maahan sataman, teitä ja muuta infrastruktuuria.

Toisaalta infrastruktuurin rakentamista ja tehokkaiden viljelyteknologien viemistä kohdemaihin pidetään ilmiön myönteisinä puolina.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi