Virolaiset ja venäläiset paikkaavat maatilojen lomittajapulaa

Maatilojen kasvu on johtanut lisääntyneeseen ulkopuolisen työvoiman tarpeeseen. Maatalousyrittäjät tarvitsevat lomittajia, mutta myös vakituisia työntekijöitä.

Yhä useammin työntekijä on virolainen, venäläinen tai ukrainalainen.

Maaseudun Työantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola arvioi, että marjanpoiminta- ja vihannestiloilla ulkomaisen työvoiman tarve on jo vakiintunut. Sen sijaan kotieläintiloilla tilakoot ovat viime vuosina kasvaneet, ja kehityssuunta lisää palkkatyövoiman tarvetta.

"Ulkomaisen työvoiman käyttö on maatalouden kannalta erittäin tärkeää", sanoo Rekola.

Ulkomaisten maataloustyöntekijöiden määrästä on vaikea saada tietoa. Vain EU:n ulkopuolelta pidemmäksi aikaa tulevat tarvitsevat työluvan, joten esimerkiksi Virosta tulevat jäävät helposti rekisteröimättä.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan EU:n ulkopuolelta maataloustyöhön tulevien oleskelulupahakemuksien määrä on neljän viimeisen vuoden aikana ollut 304–551 vuodessa, kun myös jatkohakemukset huomioidaan. Tässä eivät ole mukana puutarhatyöntekijät. Eniten maataloustyöntekijöitä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, jonkin verran myös Thaimaasta.

Viimeisimmät tiedot ulkomaisesta työvoimasta suomalaisilla tiloilla ovat vuoden 2007 maatalouslaskennasta. Silloin maataloudessa työskenteli 14 670 ulkomaista, joista kaksi kolmasosaa puutarha-alalla.

Etenkin maatilojen lomittajiksi on monissa kunnissa ollut vaikeuksia saada tarpeeksi suomalaista työvoimaa.

"Jotta lomitukset tulevat hoidetuksi, tarvitaan maahanmuuttajia", sanoo Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden yksikön koulutuspäällikkö Liisa Kääriäinen.

Kuultuaan kuntien lomittajapulasta, opisto järjesti viime talvena vuoden mittaisen maatalousalan kurssin venäläisille opiskelijoille. Opiskelijat haettiin lehti-ilmoituksella ja valittiin haastatteluiden perusteella.

Nyt kurssilla olleet kymmenkunta opiskelijaa ovat työllistyneet lähialueen kuntiin lomittajiksi työntekijöiksi tiloille. Kääriäisen mukaan tämä joukko on osoittautunut motivoituneeksi ja ahkeraksi.

Ennen Viron liittymistä EU:hun vuonna 2004 Muuruvedellä järjestettiin vastaava kurssi, jonne haettiin virolaisia opiskelijoita. Kääriäisen mukaan osa silloin Suomeen tulleista työskentelee lähiseudun tiloilla edelleen.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi