Virtuaalitalous luo uusia työpaikkoja kehitysmaihin

Kehitysmaihin on alkanut syntyä uusia elinkeinoja netin ja virtuaalitalouden ympärille. Virtuaalisen omaisuuden luominen ja mikrotyö pyörittävät jo miljardien dollarien liikevaihtoa, arvioidaan Maailmanpankin raportissa.

Mikrotyö voi olla rutiininomaista tiedonkäsittelyä, kuten tekstien purkamista, kuvien tulkitsemista ja luokittelemista. Ne ovat tehtäviä, joita ei ainakaan vielä ole mahdollista siirtää koneiden tehtäväksi. Työtä saatetaan tehdä nettikahviloissa kehitysmaissa, jolloin kahvilat välittävät myös työn tilaajien maksut työntekijöille.

Esimerkiksi verkkokauppa Amazonin yhteydessä toimii mikrotyötä tarjoava The Mechanical Turk -palvelu. Sen tyypillinen työntekijä on nykyään yhä useammin intialainen nuorimies, eikä pitkästynyt kotirouva Yhdysvalloissa.

Senttiluokkaa olevat palkkiot ovat rikkaissa maissa nappirahoja, mutta voivat kehitysmaan oloissa tarjota elannon.

Hyväntekeväisyysjärjestö Samasource taas pyrkii aktiivisesti tarjoamaan verkkotyötä kehitysmaihin. Se työllistää naisia, pakolaisia ja nuoria ainakin Intiassa, Pakistanissa, Haitissa ja Keniassa.

Kännyköitäkin on alettu käyttää: Txteagle tarjoaa yksinkertaisia puhelimella suoritettavia tehtäviä, joilla voi tienata puhelinminuutteja.

Yksi nettitalouden alalaji eli verkkopelien virtuaalivaluutan kerääminen työllisti jo vuonna 2009 arviolta 100 000 ihmistä kehitysmaissa. Alan liikevaihto nousi yli kahteen miljardiin euroon, arvioi raportti. Parhaimmillaan työllä voi tienata paremmin kuin monella muulla kehitysmaissa tehtävällä työllä.

Eri arvioiden mukaan noin joka neljäs verkkopelin pelaaja ostaa pelivaluuttaa. Tapa on jonkin verran yleisempi Koreassa ja Kiinassa kuin Euroopassa.

Ilmiössä on kuitenkin ongelmansa, sillä virtuaalivaluutan jälleenmyynti oikeata rahaa vastaan on usein pelien käyttöehtojen vastaista ja merkittävä osa myydystä valuutasta on peräisin varastetuilta pelitileiltä.

Raportin tehneet tutkijat Vili Lehdonvirta ja Mirko Ernkvist arvioivat, että virtuaalitalouden vaikutus kehitysmaissa kasvaa yhä, kun netin käyttö laajenee uusiin maihin ja entistä köyhemmät ihmiset Afrikassa ja Aasiassa pääsevät verkkoon. Työn leviämistä edistää se, että moni tehtävä ei vaadi kummoista ammattitaitoa.

Mikrotyötä tehdään myös Suomessa. Kymmenettuhannet ihmiset ovat mukana Kansalliskirjaston digitalkoissa, joissa autetaan tulkitsemaan skannattuja aineistoja sähköisesti haettavaan muotoon.

Puuhasta ei makseta, vaan palkkiona on peli, jossa tarkistamalla sanoja voi auttaa myyriä rakentamaan siltaa tai kasvattamaan kukkia. Parhaillaan työn alla on Kansalliskirjaston kokoelman Aamulehtiä 1800-luvulta.

Talkoolaiset korjaavat automaattisen tekstintunnistuksen tekemiä virheitä ja pelastavat samalla pelissä myyriä. Tuloksia varmistetaan siten, että moni pelaaja saa tarkistaa saman sanan. Toimintatapaa kutsutaan englanniksi termillä crowdsourcing, josta suomeksi käytetään yleensä termiä "joukkoistaminen".

Kansalliskirjaston kumppanina on suomalaisyhtiö Microtask.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi