Yli puolet vastaa työpuheluihin ja sähköposteihin lomalla

Yli puolet palkansaajista tekee ainakin jonkin verran töitä vapaa-aikanaan. Etenkin johtajien ja asiantuntijoiden sekä kokonaispalkkaa nauttivien työn ja vapaa-ajan raja unohtuu lomallakin.

Lain mukaan kenelläkään ei ole velvollisuutta olla lomallaan tavoitettavissa. Silti kännykät piippaavat ja surisevat sähköpostiviestejä mökeillä ja kesätapahtumissa.

Teleoperaattori Elisan mukaan työsähköpostin käyttö matkapuhelimen kautta kasvaa selvästi. Siitä, mikä aiemmin oli herrojen ja tekniikasta innostuneiden huvia, on tullut luonnollinen tapa tehdä töitä.

Työkännykän ja siihen saatavan sähköpostin yleistyminen on tuonut mukanaan ainaisen tavoitettavuuden.

"Työajan ja vapaa-ajan osittainen sulautuminen on tapahtunut huomaamatta ja vähin askelin. Siksi sitä ei ole työpaikoilla hirveästi pohdittu", sanoo SAK:n palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila.

Sosiologi Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta sanoo, että joustaminen on avainsana nykypäivän työelämässä. Työ- ja vapaa-ajan välisen rajan vetäminen on hänen mukaansa hankalaa monilla aloilla ja monissa ammateissa.

Määräaikaisissa ja projektiluontoisissa työsuhteissa työntekijät saattavat Anttilan mukaan joustaa paljonkin, jotta saisivat töitä myös tulevaisuudessa tai etenisivät urallaan. Lyhyissä työsuhteissa ei välttämättä ehdi pitää lomapäiviä, koska uusi työ täytyy hankkia ja aloittaa heti, kun tilaisuus tarjoutuu.

Työterveyslaitoksen johtava psykologi Sirkku Kivistö sanoo, että käytännössä Suomen lomat eivät olekaan runsaan pätkätyöläisyyden takia maailman pisimpiä, kuten usein luullaan.

Juha Antila huomauttaa, että asiantuntijatöissä ihmiset ovat nykyään omia sihteereitään. He tekevät sähköpostitse paljon sellaista, jonka ennen teki avustava henkilökunta. Kaikki tämä lisää työtaakkaa.

Töistä irrottautumisen vaikeutta lisää Anttilan mukaan Suomen lomaperinne. Heinäkuussa lomailevat suomalaiset joutuvat usein olemaan yhteydessä töihin, koska muu Eurooppa on silloin vielä täydessä työn touhussa ja lomailee vasta elokuussa.

Työnantajat puolustavat vapaa-ajalla tehtävää työtä puhumalla joustosta. Heidän mukaansa työajoista joustaminen helpottaa asioita puolin ja toisin.

Työterveyslaitoksen Kivistö muistuttaa, että vuosilomalainsäädäntöä on kehitelty vuosisata. Lain ensisijaiset perusteet ovat terveydelliset. Toinen syy on ihmisten elämänlaadun parantaminen.

Oikeus lomaan ja työstä irtautumiseen on Kivistön mukaan arvokas asia. "Miten siitä oikeudesta pidetään kiinni, kun työ muuttaa muotoaan", Kivistö kysyy.

Lue juttu kokonaisuudessaan sunnuntain Helsingin Sanomista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi