Jolla haluaa olla kännyköiden Google, ei Nokia

Tekniikka
 
Jollan markkinointipäällikkö Juha Paakkari esittelee puhelimen Sailfish-käyttöjärjestelmää. Videolla Jollan toimitusjohtaja Tomi Pienimäki kertoo, miten Samsungille pannaan kampoihin.

Jolla on pieni matkapuhelinyhtiö, jolla on suuri haave: luoda maailman paras älypuhelimen käyttöjärjestelmä. Hullun hommaa. Vai onko?

Heti alkuun on esitettävä tärkein kysymys: onko se puhelin jo ihan oikeasti olemassa?

"Se on tässä."

Fakta

Mikä Jolla?

 Jolla on lokakuussa 2011 perustettu suomalainen matkapuhelinyhtiö. Perustajina on joukko ex-nokialaisia.

 Noin sata työntekijää, toimistot Helsingissä, Tampereella ja Hongkongissa.

 Jollan puhelin käyttää Sailfish-käyttöjärjestelmää, joka pohjautuu Nokian ja Intelin yhdessä kehittämään Meego-ohjelmistoon.

 Ensimmäinen puhelin on tulossa myyntiin loppuvuodesta ilmeisesti 399 euron hintaan. Tavoitteena on myydä aluksi satojatuhansia puhelimia.

Lasisen toimistotalon neuvotteluhuoneessa Helsingin Ruoholahdessa istuu diplomi-insinööri Sami Pienimäki ja pitelee kädessään litteää suorakulmiota, joka näyttää juuri sellaiselta kuin kaikki älypuhelimet nykyään näyttävät. Siis litteältä suorakulmiolta.

Se on suomalaisen teknologiaosaamisen uusin taidonnäyte, matkapuhelinyhtiö Jollan ensimmäinen älypuhelin. Pienimäki on yhtiön liiketoiminnan kehitysjohtaja ja yksi perustajista.

Tätä laitetta onkin jo odoteltu.

Muistatteko vielä Meegon? Se oli käyttöjärjestelmä, jonka oli kerran tarkoitus pelastaa Nokian älypuhelimet.

Nokia luopui Meegosta, mutta pian ilmeni, ettei sitä lopullisesti kuopattukaan. Heinäkuussa 2012 julkisuuteen tuli tieto, että suomalainen Jolla kehittää Meego-käyttöjärjestelmään pohjautuvaa älypuhelinta. Laitteen piti tulla markkinoille jo seuraavana talvena.

Kerta toisensa jälkeen puhelin viivästyi. Nokian puhelinbisneskin ehdittiin odotellessa myydä ulkomaille.

Mutta nyt puhelin on lopultakin valmis. Tai no, ei ihan.

Aloitetaan tarina helmikuusta 2011. Silloin Nokia kertoi, että se vaihtaa älypuhelimissa siihen asti käyttämänsä Symbian-käyttöjärjestelmän Microsoftin Windows Phone -ohjelmistoon.

Artikkeliin liittyvät

Tämä oli iso uutinen, sillä käyttöjärjestelmä on modernin älypuhelimen ylivoimaisesti tärkein osa – sen sielu.

Nokian palveluksessa tuolloin työskennellyt Pienimäki ei ilahtunut uutisesta yhtään. "Ajattelin heti, että se on väärä päätös."

Symbianille olisi hänen mielestään löytynyt parempi seuraaja Nokian sisältä: Linux-pohjainen Meego-käyttöjärjestelmä, jota talossa tuolloin kehitettiin. Pienimäki kuului tähän kehittäjien ryhmään.

Meegon juuret juontavat aina vuoteen 2005 saakka. Tuolloin Nokia kehitti kosketusnäytöllä varustettuja uudenlaisia kämmenlaitteita, jotka oli tarkoitettu etupäässä nettiselailuun. Niissä ei ollut puhelinta ollenkaan, vaan uutta tuotekategoriaa kutsuttiin nimellä "internet-tabletti".

Laitteissa käytettiin Nokiassa kehitettyä uutta käyttöjärjestelmää nimeltä Maemo.

Internet-tabletit jäivät pienen piirin erikoisuuksiksi, mutta Maemo osoittautui lupaavaksi ohjelmistoksi. Nokiassa heräsi toiveita, että siitä voisi tulla Symbianin seuraaja. Helmikuussa 2010 Nokia alkoi kehittää Maemoa yhdessä prosessorivalmistaja Intelin kanssa ja julisti, että tässä on tulevaisuus.

Tällöin Maemo myös sai uuden nimen Meego.

Pian tuuli kääntyi. Helmikuussa 2011 Nokian uusi toimitusjohtaja Stephen Elop ilmoitti, että yhtiö luopuu sekä Symbianista että Meegosta.

Kuvatakseen tilannetta hän kertoi tarinan miehestä, joka pakeni öljynporauslautan tulipaloa hyppäämältä palavalta lautalta rohkeasti kylmään mereen. Symbian oli Nokialle "palava ohjelmistoalusta", joka piti nyt jättää.

Sami Pienimäki oli sitä mieltä, että Windows Phone oli Nokialle väärä pelastusvene.

"Mietin asiaa viikonlopun yli ja totesin, että kyllähän tässä jotain pitää tehdä asialle."

Nokiassa oli muitakin, jotka ajattelivat samoin. Meegon kehittäjäveteraanit Sami Pienimäki, Marc Dillon, Stefano Mosconi ja Jussi Hurmola päättivät perustaa Meego-puhelimia kehittävän Jolla-yrityksen.

Meego perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten sen kehittämistä saattoi kuka tahansa jatkaa kysymättä Nokialta lupaa.

Jollan perustajat tiesivät, että Meegossa ei ole tuotteena vikaa. Siitä saatiin todistekin.

Nokia toi markkinoille yhden Meego-puhelimen kesällä 2011 näyttääkseen, minkä parissa talossa oli uurastettu. N9-laite sai teknologialehdistöltä hyvät arviot. Sen vahvuutena pidettiin etenkin moniajoa: N9:llä oli kätevä pitää auki ja hallita monta sovellusta yhtä aikaa.

Tältä pohjalta oli hyvä jatkaa.

Jollan perustaminen oli kuitenkin pitkä projekti. Ensin piti hankkia rahoitusta ja suunnitella liiketoimintaa. Tässä Jollan viides perustajajäsen, teollisuusrahoituksen asiantuntija Antti Saarnio, oli isossa roolissa.

Jollalaiset lensivät eri puolella maailmaa ja houkuttelivat sijoittajia rahoittamaan Jollaa. Rahaa ja yhteistyökumppaneita etsittiin etenkin Kiinasta. Julkisuuteen projektista ei vielä puhuttu. Kesäkuussa 2012 rahoitusta oli koossa 12 miljoonaa euroa.

Nyt projektin kanssa kehtasi jo tulla ulos kaapista. Heinäkuussa 2012 Jolla kertoi Twitterissä tekevänsä Meego-puhelinta.

Tieto ylitti uutiskynnyksen maailmalla, ja herätti kiinnostusta myös Suomessa. Jolla sai osakseen paljon ihailua: hienoa, että joku vielä yrittää. Mutta myös kritiikkiä: tuollainen uhkayritys on tuomittu epäonnistumaan.

Kännykkäala on Applen, Samsungin ja Googlen kaltaisten teknologiajättien hallitsema. Niiden tuotemerkit tunnetaan kaikkialla maailmassa ja niillä on miljarditolkulla rahaa käytettävissä tuotekehitykseen ja markkinointiin.

Jollalta kesti vajaa vuosi hankkia 12 miljoonan euron alkupääoma. Google tekee saman verran voittoa alle päivässä.

Meego-puhelimen suurin ongelma tulisi olemaan, että siihen ei alussa olisi saatavilla juuri lainkaan ohjelmistoja. On vaikea saada sovelluskehittäjät kehittämään sankoin joukoin Meego-ohjelmia, kun kuluttajien suuret massat käyttävät Applen iPhonea ja Googlen Android-puhelimia.

Jopa Nokia ja Microsoft ovat epäonnistuneet pyrkimyksissään saada Windows-puhelimille kunnon jalansija. Miten pikkuruinen Jolla voisi muka onnistua?

Jollalaiset eivät epäilyistä lannistuneet. He uskoivat, että käyttöjärjestelmien markkinajohtaja Android ei täytä kaikkien kuluttajien tarpeita.

Syksyllä 2012 Jolla esitteli suurieleisesti oman jatkokehitellyn versionsa Meego-käyttöjärjestelmästä. Se oli saanut nimekseen Sailfish. Yritys sanoi esittelevänsä Sailfish-puhelimen vielä samana vuonna. Tämä tarkoittaa, että puhelinta voisi odotella myyntiin jo samana talvena.

Aikataulu oli pahasti ylioptimistinen. Miksi?

"Meidän silloinen toimitusjohtaja kommunikoi asioita väärin. Se oli meidän työvirhe. Sitä on vaikea edes loogisesti selittää", kuvailee Jollan hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio nyt.

Toimitusjohtaja oli Jollan alkuperäisiin perustajiin kuuluva Jussi Hurmola. Hän erosi pestistään syksyllä 2012, eikä enää työskentele Jollassa.

Viivästymiset eivät tähän loppuneet. Seuraavaksi puhelinta lupailtiin myyntiin kesään 2013 mennessä, mutta tämäkään aika-arvio ei pitänyt. Yhtiön piti keväällä vaihtaa komponenttientoimittajaa, ja samalla yhtiö päätti muuttaa hieman suuntaa.

Yksi älypuhelinlaitteen tärkeimmistä osista on piirisarja, jota voi verrata tietokoneen emolevyyn. Yritys, jolta Jolla alun perin oli tilannut piirisarjat, lopetti niiden valmistuksen. Tilalle valittiin Qualcommin piirisarja, jota käytetään yleisesti myös Android-puhelimissa.

Kun oltiin näin isojen muutosten ääressä, Jolla päätti muuttaa strategiaansa. Sailfish-käyttöjärjestelmästä tehtiin kertaheitolla sellainen, että sen voi jatkossa asentaa myös tyypilliseen Android-puhelimeen.

Jollan idea on, että Sailfish tulee ennen pitkää jonnekin kuluttajan ladattavaksi. Eri puhelinvalmistajat voivat myös halutessaan asentaa sen jo valmiiksi omiin laitteisiinsa samaan tapaan kuin Googlen Android-käyttöjärjestelmän.

Juuri tässä kiteytyy se, mihin Jolla todella nyt pyrkii. Se ei halua olla "uusi Nokia", jos tällä tarkoitetaan puhelinvalmistajaa.

Jolla haluaa pikemminkin päästä Googlen asemaan. Vaikka Jolla nyt tuokin oman puhelimen, yhtiön perimmäinen tavoite on, että eri laitevalmistajat ottaisivat sen Sailfish-käyttöjärjestelmän käyttöön puhelimissaan samaan tapaan kuin ne ovat ottaneet Googlen Android-ohjelmiston.

Nokian kaltaisten yritysten loiston päivät ovat ohi, Sami Pienimäki perustelee.

Itse puhelinlaitteet muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Jollan puhelimen tekee aasialainen sopimusvalmistaja, joka valmistaa puhelimia myös monelle muulle tuotemerkille. Laitteissa kilpailu on kovaa ja voitot jäävät ohuiksi, ellei ole Samsung tai Apple.

Valoisampi tulevaisuus on edessä, jos keskittyy tekemään käyttöjärjestelmää.

Toki myös oma Jolla-puhelin on tärkeä, koska sen avulla Sailfish saa käyttäjiä ja huomiota.

"Mutta pitkällä aikavälillä tulemme tekemään 80 prosenttia tuotoistamme sillä, että muissa puhelimissa käytetään Sailfishiä", Saarnio visioi.

Tämäkään tie ei ole helppo.

Myös käyttöjärjestelmien välinen kilpailu on kovaa. Jollan perusongelma on siinäkin sama: miten saada massat kiinnostumaan uutuudesta? Varsinkin kun uusia yrittäjiä ilmaantuu jatkuvasti lisää. Ubuntu, Tizen ja Firefox ovat Sailfishin kaltaisia uusia ja vielä tuntemattomia käyttöjärjestelmiä, jotka taistelevat puhelimen käyttäjän huomiosta.

Mutta pian ainakin selviää, lunastaako Jollan puhelin tuotteena kehittäjiensä lupaukset.

Puhelimesta on tehty kymmeniätuhansia ennakkotilauksia, ja ensimmäiset tilaajat saavat laitteensa tämän vuoden loppuun mennessä.

Pitääkö tämä aikataulu nyt varmasti, Sami Pienimäki?

"Näyttää, että tavoite saavutetaan."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi