Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Koru voi pelastaa hengen – älykorumarkkinat kasvavat, Kalevala Korukin julkaisee omansa

Muotoilu on älykoruissakin tärkeää. Ruma laite jää pöydälle lojumaan, mutta kaunis kulkee mukana.

Jani Timonen HS

Kaunis koru voi pelastaa metsään eksyneen hengen. Ranteessa raahattava älykello on pinttynyt mielikuva puettavasta teknologiasta, sillä äly siirtyy vauhdilla siroihin rannekkeisiin ja koruihin.

Rumalla muotoilulla ei enää pärjää. Kristalleista tunnettu itävaltalaisyritys Swarovski on rynninyt älykorumarkkinoille. Tänä vuonna myös suomalainen koruvalmistaja Kalevala Koru tuo myyntiin oman mallistonsa.

”Haluamme tuoda markkinoille korkeatasoisesti muotoiltuja tuotteita, joilla voi tehdä jotain”, Kalevala Korun tuotantojohtaja Terja Koskenoja sanoo.

Älyn vallankumous tapahtuu 2020-luvulla, mutta jo nyt puettavaa teknologiaa käyttää maailmassa noin 85 miljoonaa ihmistä, arvioi verkkolaitteita valmistava Ericsson. Ruotsalaisyritys julkaisi kesällä tutkimuksen, jossa selvitettiin älypuhelinta käyttävien näkemyksiä puettavasta teknologiasta.

Puettava teknologia tarkoittaa esimerkiksi internetyhteydellä varustettua laitetta, joka puetaan päälle tai liitetään omaan kehoon.

Ensimmäisenä ovat yleistyneet aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia mittaavat kellot ja rannekkeet, joilla voidaan tarkkailla esimerkiksi unen laatua. Toisessa aallossa innostutaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvistä laitteista.

Kalevala Buddy -korut on valmistettu yhdessä suomalaisen digitaalisten palveluiden kehittäjän Biisafen kanssa. Koruissa käytetään bluetooth-teknologiaa, jonka avulla koru ottaa älypuhelimen kautta yhteyden internetiin. Nappia painamalla koru ilmoittaa etukäteen määritellylle ihmiselle korun kantajan sijainnin.

Ericssonin tutkimukseen vastanneet toivoivat erityisesti niin sanottua paniikkinappulaa, jota voisi käyttää ryöstön sattuessa. Tutkimukseen vastasi 5 000 ihmistä Brasiliassa, Britanniassa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joten tulokset eivät ole suoraan siirrettävissä Suomeen.

Kiinnostus paniikkinappulaan selittyy osittain sillä, että noin neljäsosa vastaajista kertoi joutuneensa rikoksen uhriksi vuoden aikana.

Kalevala Buddy on tällä hetkellä ennakkomyynnissä, ja toimitukset alkavat syksyllä. Koskenoja kertoo, että korussa on myös askelmittari, ja lisää ominaisuuksia on vielä tulossa.

”Sillä voi esimerkiksi ohjata musiikkilaitetta tai -sovellusta. Turvallisuusnäkökulma pysyy silti tärkeimpänä”, Koskenoja kertoo.

Turvallisuutta lisäävä puettava teknologia yleistyy, mutta terävin äly on edelleen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä palveluissa. Suomalaisvalmistajat katsovat Yhdysvaltoihin. Oura-hyvinvointisormusta kehittävän Ouraringin operatiivinen johtaja Tommi Pyykönen sanoo, että Yhdysvalloissa mittauskulttuuri on selvästi muuta maailmaa edellä.

Emilia Kangasluoma / HS
Oura-älysormus mittaa kehon ominaisuuksia.
Oura-älysormus mittaa kehon ominaisuuksia.

”Siellä vanhemmat haluavat mittaustuloksia jopa lastensa suoriutumisesta ja edistymisestä liikuntatunneilla.”

Suomalaiset seuraavat kuitenkin aivan amerikkalaisten kannoilla. Suomessa mittaaminen on tuttua alan merkittävien yritysten Polarin ja Suunnon vuoksi.

Älylaite ilmoittaa esimerkiksi huonosta unesta ja korkeasta leposykkeestä. Vajaan kuukauden Oura-sormusta käyttänyt yrittäjä Samu Amunét kertoo, että sormus on auttanut ottamaan vakavasti oman hyvinvoinnin.

”Minulla on erittäin epäsäännöllinen työaika ja yksivuotias lapsi. Laite kertoo, milloin kannattaa ottaa pari päivää rauhallisesti ja harrastaa liikuntaa.”

Pelkkä teknologia ei riitä. Huonosti muotoiltu laite jää pöydälle lojumaan, mutta kaunis kulkee mukana ympäri vuorokauden.

”Osaaminen punnitaan siinä, miten muotoilu ja teknologia saadaan yhdistettyä”, Koskenoja kertoo.

Ericssonin tutkimukseen vastanneista, jo puettavaa teknologiaa käyttävistä, kaksi viidestä sanoi olonsa tuntuvan alastomalta ilman laitetta. Vastaajat olivat myös valmiita paljastamaan puettavan teknologian valmistajille salaisuuksiaan herkemmin kuin lääkärille, vakuutusyhtiölle tai älypuhelimelle.

”Laitteista saa parhaan hyödyn, jos niitä käyttää kellon ympäri. Meidän lähtökohtamme on ollut, että sormus tuottaa maailman parasta dataa, joka sitten puetaan asiakkaalle ymmärrettävään muotoon”, Pyykönen sanoo.

Käytännössä älykorujen muotoilu on ahtamista. Yhä pienempään tilaan istutetaan yhä enemmän teknologiaa.

”Sormukseen pitää mahtua muun muassa akku, jossa on riittävästi potkua”, Pyykönen huomauttaa.

Emilia Kangasluoma / HS
Samu Amunét kertoo, että hyvin muotoiltu älysormus sopii kaikkiin tilanteisiin.
Samu Amunét kertoo, että hyvin muotoiltu älysormus sopii kaikkiin tilanteisiin.

Ouraringillä muotoilu on ollut tärkeässä osassa alusta asti. Yritys syntyi, kun serkukset Petteri Lahtela ja Kari Kivelä miettivät, mitä tehdä seuraavaksi. Lahtela oli vuosien ajan kokeillut eri laitteita oman kehonsa mittaamiseen, ja Kivelä oli tehnyt korusuunnittelua. Yhdessä yrityksen kolmannen perustajan Markku Koskelan kanssa he saivat selville, että sormesta mittaaminen yhdistää laadukkaan fysiologisen datan ja käyttömukavuuden. Näin muotoilusta tuli keskeinen osa tuotetta. Sormuksessa näkyy myös muotoilija Harri Koskisen kädenjälki.

”Moni on sanonut sormusta siistiksi jo ennen kuin on tiennyt, että se on älylaite. Muotoilun ansiosta ei oikeastaan ole sosiaalisia tilanteita, joihin tämä ei sopisi”, Amunét kertoo.

Puettavasta teknologiasta on nähty vasta vilaus. Pian kuitenkin tapahtuu, jos Ericssonin tutkimukseen vastanneiden toiveet toteutuvat. Vastanneista lähes 40 prosenttia uskoo puettavan teknologian korvaavan älypuhelimet viidessä vuodessa.

Samassa ajassa myös nieltävien tai ihon alle asetettavien sensorien arvioidaan arkipäiväistyvän. Sensoreilla voitaisiin avata lukkoja tai tunnistautua eri palveluihin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Reseptit