Professori: Lapset oppivat kieliä itsekseen internetin avulla

Tiede
 
Zuma Press
Hole-in-the-Wall-niminen järjestö on asentanut eri puolille Intiaa 300 tietokonetta Sugata Mitran idean mukaisesti. Delhin kaupungin slummissa asuva 15-vuotias Zenab on oppinut englannin alkeita kotinsa lähistöltä löytyvän tietokoneen avulla.
Hole-in-the-Wall-niminen järjestö on asentanut eri puolille Intiaa 300 tietokonetta Sugata Mitran idean mukaisesti. Delhin kaupungin slummissa asuva 15-vuotias Zenab on oppinut englannin alkeita kotinsa lähistöltä löytyvän tietokoneen avulla. Kuva: Zuma Press

Lapset oppivat itsekseen pienryhmissä internetin avulla, väittää intialainen professori. Hän itse poistuu luokasta, kun oppiminen alkaa.

Opettaja, sinua ei juurikaan tarvita. Anna neljälle 8–12-vuotiaalle lapselle yksi internetpääte.

Kysy sitten jotain, joka herättää lapsissa uteliaisuuden. Esimerkiksi: miksi ihmisellä on kymmenen sormea?

Artikkeliin liittyvät

Sitten poistu. Poistu mieluiten kokonaan. Jätä lapset tietokoneen ääreen. Älä neuvo, äläkä opeta yhtään mitään. Äläkä ainakaan keskeytä lapsia.

Ei aikaakaan, kun he itse tulevat luoksesi ja vielä oikean vastauksen kanssa. Lapset löysivät vastauksen verkosta. He juttelivat keskenään siitä, mitä sieltä pitää etsiä ja miten.

Näin opettaa lapsia intialainen professori Sugata Mitra – tavallaan opettamatta. Mitra väittää, että lapset oppivat internetin avulla hyvin tehokkaasti. Kaikkialla, myös slummeissa.

Intialainen esitteli havaintojaan alkusyksystä Britannian tiedeviikolla Newcastlessa. Hän on siellä yliopiston opetusmenetelmien professori.

Mitra alkoi pohtia oppimista, kun oma 6-vuotias poika opetti isälleen, fyysikolle, tietokoneen käyttöä.

Mitra sai Delhin kouluviranomaisilta tehtävän neuvoa tietokoneen käyttöä köyhille lapsille. Rohkeasti hän muurasi tietokoneen näytön slummin tiiliseinään Delhissä. Sitten hän kytki sen verkkoon.

"Kun asensin sitä, slummin lapset kysyivät, mikä ruutu se on. Sanoin, etten tiedä. Jokin se on.

'Miksi se on siinä?'

'Muuten vaan', vastasin.

'Saako sitä koskettaa?'

'Totta kai, jos haluatte. Mutta minä en voi nyt neuvoa, minun pitää mennä muualle."

Ruudun ympärille syntyi heti säpinää. Mitra näyttää videota.

Kuusivuotias kohosi varpailleen, kun ei muuten nähnyt, mitä vanhemmat lapset puuhaavat.

Hieman vanhempi lapsi opetti nuoremmille hiiren käytön. Toinen vanhempi lapsi kertoi internetistä ja esitteli sitä. Muutamassa päivässä kaikki lapset liikkuivat verkossa sujuvasti.

Mitra kutsuu oppimisen menetelmäänsä sanoilla "school in the cloud" – koulu pilvessä. Nimi viittaa internetin mahdollisuuksiin kouluissa.

Mitra väittää, että lapset oppivat itse verkon avulla luonnostaan kaikkialla maailmassa, kun sen järjestää oikein. Yksi avainsana on rohkaisu. Vanhemman henkilön pitää kannustaa lapsia tiedon pariin.

"Mutta jos lapsen oppimisen keskeyttää, niin tiedolle avoin osa sulkeutuu aivoissamme", Mitra sanoo. Siksi opettaja ei saa tulla väliin, ei sormi ojossa – eikä varsinkaan karttakepin kanssa.

Vielä pahempaa on uhata rankaisulla. Se tukahduttaa lapsissa oppimisen kokonaan.

Lapset voivat oppia keskenään verkosta minkä tahansa kielen perusteet. He tarvitsevat rohkaisua, kun saavat sanottua uuden sanan oikein. Siihen tehtävään Sugata Mitra palkkasi brittimummoja.

Nyt "grannies in the cloud" eli "mummot verkossa" auttavat intialaislapsia lausumaan englantia videopuhelujen avulla – tuhansien kilometrien päässä. Mummo lähinnä vain kehuu ja kannustaa, kun sanat ääntyvät kohdalleen.

"Lapset pääsevät alle vuodessa samalle tasolle kuin vierasta kieltä puhuva sihteeri intialaisessa toimistossa." Mitran väite häkellyttää, mutta ainakin videolla hänen menetelmänsä toimii.

Mitra esitteli menetelmäänsä Ted-luennoilla, ja sai siitä vuoden 2013 parhaan Ted-luennoijan palkinnon – miljoona dollaria.

Mitra haluaa nyt osoittaa, että "koulu pilvessä" menestyy myös Britanniassa. Hän kokeilee Newcastlen ympäristössä pilvikoulua kahden vuoden ajan. Mies ei vaadi paljoa, vain suostumuksen opettajilta ja pieniä järjestelyjä luokkiin. Sillä internet – se on jo kaikissa länsimaisessa koulussa.

Oppimisen asiantuntijat Suomessa suhtautuvat Mitran kokeiluihin kiinnostuneina.

"Mitran itseohjautuvaan vertaisoppimiseen sisältyy valtavia mahdollisuuksia. Niitä ei olla meillä tarpeeksi hyödynnetty", sanoo tohtorikoulutettava Antti Rajala opettajankoulutuslaitoksesta Helsingin yliopistosta.

Rajalan mukaan oppijoiden itseohjautuvuus edellyttää kuitenkin autonomisia opettajia. Opettajien autonomian vähentäminen vastauksena esimerkiksi Suomen heikentyneisiin Pisa-tuloksiin olisi hänen mielestään virhe. Opettajien itsenäisyys nimittäin mahdollistaa uusien oppimisen muotojen kehittämisen.

Se, että opettaja poistuu taustalle Sugata Mitran malliin, ei ole uusi ajatus.

"Kouluttomaan yhteiskuntaan. Se oli 1960-luvun informaalia oppimista korostaneen Ivan Illichin kohutun kirjan nimi", kertoo kasvatustieteen professori Hannu Salmi Helsingin yliopistosta.

"Teos oli koululaitoksen kritiikkiä, mutta myös käytännön opas. Illichin oppeja käytettiin lukutaitokampanjoissa."

Hannu Salmi on toteuttanut koulun ulkopuolista oppimista muun muassa Heurekassa.

"Netin mahdollisuuksista on saatu käyttöön murto-osa. Se on vasta tulollaan, kuten intialainen esimerkki osoittaa", Salmi sanoo.

Mitra pyytää nyt apua kokeiluihinsa kaikkialta maailmasta. Rakentakaa paikkoja, joissa lapset oppivat itse. Ja kertokaa onnistumisista Mitralle pilvessä, kaiken tiedon verkossa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi