Suomen avaruusstrategia vuosille 2013–2020 julkistettiin torstaina.

Sen mukaan on epätodennäköistä, että Suomi lähettäisi miehitetyn avaruuslennon tai edes koiran Kuuhun. Avaruussovelluksien kehittämistä pidetään silti tärkeänä myös Suomessa.

Moderni yhteiskunta perustuu nykyisin pitkälti myös avaruuden infrastruktuuriin. Yhteiskunnassa pitää päästä käsiksi tietoihin, joita avaruuden satelliiteista saadaan. Tätä korostaa Teksin yksikönjohtaja Kimmo Kanto.

Suomi nojaa avaruuden tutkimuksessa EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ohjelmiin. Niissä on mukana noin 30 suomalaista yritystä ja parikymmentä tutkimuslaitosta.

Avaruussovelluksilla halutaan vahvistaa erityisesti arktisen alueen, ilmastonmuutoksen ja ympäristön turvallisuuden tutkimusta. Tässä suuri rooli on Sodankylän satelliittidataa keräävällä keskuksella.

Yksi idea on kehittää satelliittien paikannussovelluksia. Satelliittipaikannus tukee esimerkiksi älyliikennettä. Sillä on oleellinen tehtävä myös pelastuspalveluissa ja kuljetusten sekä logistiikan hallinnassa.

"Paikannuksen taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä. Yhä suurempi joukko yrityksiä on tämän tiedon varassa", Kanto sanoo.

Pieni joukko suomalaisia yrityksiä suunnittelee ja valmistaa satelliittien laitteita, rakenteita ja ohjelmistoja. Niiden liikevaihto oli vuonna 2011 noin 13 miljoonaa euroa.

Avaruustekniikkaa soveltavien kotimaisten yritysten vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu noin 240 miljoonaa euroa. Suomalaiset avaruusalan hankkeet liittyvät lähinnä Euroopan avaruusjärjestön hankkeisiin.

Strategia haluaisi suomalaiselta avaruusteollisuudelta entistä syvempää erikoistumista ja uusia sovelluksia.

"Avaruusteollisuus on pieni ja erikoistunut ala Suomessa. Se edellyttää huippuosaamista. Toki haluamme, että markkinat kasvaisivat, mutta avaruustekniikka ei nähtävästi ole koskaan merkittävä teollisuudenala Suomessa", sanoo Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksen asiantuntija Tuija Karanko.