Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on

Tiede
 

Sadattuhannet ihmiset käyttävät suomenkielistä Wikipediaa joka päivä. Sen artikkelit ilmaantuvat myös Googlen hakutuloksiin kärkisijoille, etsipä tietoa ilmastonmuutoksesta, Michael Jacksonista, Sydneystä, kuulalaakerista, syövästä, allosauruksesta tai monesta muusta asiasta.

Wikipedia on ainoa suomenkielinen tietosanakirja, jota yhä päivitetään. Painettujen tietosanakirjojen kulta-aika oli 1990-luvulla, mutta netin myötä niiden myynti romahti. Viimeinen perinteinen suomenkielinen tietosanakirja, WSOY:n Facta-sarjan nettiversio, lopetettiin vuonna 2011.

Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo vuosia ja siitä on tehty monia akateemisia tutkimuksia ja muita selvityksiä. Kuuluisin niistä on tiedelehti Naturen vuonna 2005 julkaisema selvitys, jossa vertailtiin Wikipediassa ja Encyclopedia Britannicassa olevien virheiden määrää. Aineistona oli 42 Wikipedia-artikkelia. Vertailun tulos oli, että Wikipedia oli lähes yhtä virheetön kuin maailman arvostetuimpiin kuuluva tietosanakirja Encyclopedia Britannica.

Suomenkielisen Wikipedian luotettavuudesta ei kuitenkaan ole kunnon selvityksiä tehty – ennen kuin nyt.

Valitsimme suomenkielisestä Wikipediasta 134 artikkelia eri elämänaloilta ja etsimme kullekin niistä asiantuntijan, joka todella tuntee artikkelin aihepiirin. Arvioijia kertyi 96, suurin osa heistä professoreita tai muita yliopistotutkijoita. He työskentelevät kahdeksassa eri suomalaisyliopistossa.

Suomenkielisessä Wikipediassa on nykyisin lähes 340 000 artikkelia, joten 134 artikkelin arvioiminen ei tietenkään anna täydellistä kuvaa tietosanakirjan luotettavuudesta. Tekemämme selvitys on kuitenkin tiettävästi maailman laajin Wikipedian luotettavuudesta tehty yksittäinen tutkimus tai selvitys, jos asiaa mitataan tutkittavien artikkelien määrällä.

”Tällä mittarilla selvitys on mittaluokassaan ainutlaatuinen”, vahvistaa Wikipediaa tutkinut Bergenin yliopiston tutkija Arto Lanamäki. Edes englanninkielisestä Wikipediasta ei ole näin laajaa kartoitusta tehty.

Selvityksessämme asiantuntija luki artikkelin ja pisteytti sen kuudella eri mittarilla, jotka olivat virheettömyys, kattavuus ja tasapainoisuus, lähteytys, tuoreus, neutraalius ja selkeys. Arvosanojen asteikko oli 1–5, jossa ykkönen oli huonoin ja viitonen paras.

Selvityksen tuloksena syntyi aineisto, jonka voit ladata Excel-tiedostona kokonaisuudessaan tästä.

Heti aluksi hyviä uutisia: suomenkielinen Wikipedia on faktoiltaan pääosin virheetön. Virheettömyys on selvityksemme kuudesta mittarista se, josta Wikipedia-artikkelit saivat selvästi parhaat pisteet. Jos Wikipediasta siis etsii Pähkinäsaaren rauhan solmimisvuoden, tieto pitää mitä todennäköisimmin paikkansa.

Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”.

Yleisin arvosana virheettömyydestä oli juuri nelonen. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Arvioijien mukaan esimerkiksi tätä:

”Ei harhaanjohtavia virheitä, mutta epätarkkuuksia.” (Higgsin bosoni)

”Varsin asiantuntevaa tekstiä, ei juuri suoranaisia asiavirheitä. Silmiin pistää kuitenkin outo translitteraatio.” (Ikoni)

”Geologiset aikakaudet eivät aivan osu kohdalleen, asiavirheet merkityksettömiä.” (Ilmastonmuutos)

Tästä ei kannata silti päätellä, että Wikipediaan voisi sinisilmäisesti luottaa. 134 artikkelin joukkoon mahtui myös monia räikeitä virheitä. Yhteensä 14 artikkelia sai virheettömyydestä arvosanan huono (1) tai välttävä (2):

”Jo yhteyttämisen määritelmä heti ensimmäisessä lauseessa on outo ja siitä löytyy useita virheitä.” (Yhteyttäminen)

”Laadultaan hyvin epätasainen ja paikoittain varsin propagandistinen artikkeli.” (Syyrian sisällissota)

Monet eniten virheitä sisältäneistä artikkeleista käsittelivät monimutkaisia tai abstrakteja ilmiöitä, kuten euroalueen velkakriisia, evoluutiota tai juuri Syyrian sisällissotaa.

Toisaalta useat aivan yhtä mutkikkaita ilmiöitä käsittelevät artikkelit saivat virheettömyydestä huippupisteitä. Esimerkiksi alkuräjähdys- ja ilmastonmuutos-artikkeleita asiantuntijat suorastaan kiittivät tarkkuudesta.

Vaikka valtaosaa artikkeleista kiitettiin virheettömyydestä, vaikuttaa, että suomenkielisen Wikipedian artikkelien laatu vaihtelee enemmän kuin perinteisessä tietosanakirjassa. Sama ilmiö on havaittu englanninkielisessä Wikipediassa, kun sen laatua on tutkittu: parhaat artikkelit ovat briljantteja, mutta useat heikkoja.

Hyvä keino tarkkailla minkä tahansa Wikipedia-artikkelin luotettavuutta on tutkia lähteitä. Jos tekstin lopussa tai sen lomassa on listattu käytettyjä tietolähteitä, lukija voi tutustua niihin ja muodostaa sen perusteella käsityksensä tietojen uskottavuudesta.

Selvityksemme mukaan suomenkielisessä Wikipediassa on vakavia puutteita juuri artikkelien lähteytyksessä.

Artikkeleista peräti 38 prosenttia sai lähteytyksestä arvosanan heikko (1) tai välttävä (2). Arvioijat moittivat näitä artikkeleita kovin sanoin:

”Lähteitä ei ole lainkaan käytetty ja sen huomaa.” (Polttomoottori)

”Perustuu pääosin yhteen ainoaan kiistanalaiseen teokseen. Antiikin lähteitä pidetään puutteellisina ja vihamielisinä.” (Caligula)

Jälkimmäinen kommentti kiteyttää laajemmankin ongelman. Arvioijat moittivat sitä, että moni artikkeli perustui kokonaan tai suurimmaksi osaksi yhteen lähteeseen. Tästä seuraa toisinaan ongelmia: yksittäisten teosten tiedot voivat olla valikoituneita ja tulkinnat värittyneitä.

”Artikkeli pyrkii olemaan neutraali. Pohjamateriaalin painotukset näkyvät siinä kuitenkin selvästi.” (Uskonpuhdistus)

Wikipedian omista ihanteista yksi tärkeimmistä on puolueettomuus. Tietosanakirjan omat ohjeetkin korostavat kirjoittamista ”neutraalista” näkökulmasta.

Selvityksemme perusteella suomenkielinen Wikipedia on kirjoitettu pääosin tasapuolisella otteella. Artikkeleista 56 prosenttia sai neutraaliudesta hyvän (4) tai erinomaisen (5) arvosanan. Jos nämä tai otoksen muut artikkelit olivat kannoiltaan tai näkökulmiltaan värittyneitä, se ei yleensä johtunut kirjoittajan tietoisesta puolueellisuudesta.

”Artikkeli on asenteeltaan hyvä ja neutraaliuteen pyrkivä. Ongelmat sisällössä liittyvät lähdemateriaaliin ja kirjoittajan pohjatietoihin: ne eivät selvästikään ole seurausta minkäänlaisesta tarkoituksellisuudesta.” (Keskiaika)

Ainoastaan kuuden artikkelin kohdalla 134:stä teksti oli arvioijien mielestä kirjoitettu selkeän asenteellisesti. Artikkelit liittyivät Yhdysvaltojen politiikkaan (Osama bin Ladenin kuolema, Yhdysvaltojen demokraattinen puolue, syyskuun 11. päivän terroriteot, Alan Greenspan) sekä Lähi-idän tapahtumiin (Syyrian sisällissota, toinen intifada).

”Sodan olosuhteissa ja kärkevän konfliktin vallitessa puolueettomuuden vaatimus artikkelille on kova. Ajoittain tätä artikkelia lukiessa vaikuttaa kuitenkin, että neutraaliuteen ei tässä ole edes pyritty.” (Syyrian sisällissota)

”Demokraateille melko mairitteleva artikkeli. Näkökulmia olisi muitakin.” (Yhdysvaltojen demokraattinen puolue)

Kiinnostavaa on, että asiantuntijat näkivät väärän ”neutraaliuden” ja näkökulmien välttelemisen myös ongelmaksi. Jos monimutkaisista ilmiöistä ei uskalleta tehdä minkäänlaisia tulkintoja, artikkeli jää usein pinnalliseksi.

”Yleensä teksti vain luettelee asioita sen sijaan, että myös pohtisi niitä ja esittäisi perusteltuja arvioita.” (Kaija Saariaho)

”Kun artikkeli yrittää olla kovin objektiivinen, se alkaa hassusti kuvaamalla Pinochetin ’presidentiksi’ – kyseessä kuitenkin on yksi 1900-luvun tunnetuimmista diktaattoreista.” (Augusto Pinochet)

Puolueettomuuteen linkittyvät myös kattavuus ja painotukset, joita asiantuntijat myös arvioivat. Ne vaikuttavat siihen, miten hyvin Wikipedia onnistuu välittämään kokonaiskuvan asiasta.

Joskus artikkelin yksittäiset faktat ovat kohdallaan, mutta teksti jättää kertomatta aiheestaan olennaisia asioita tai sivuuttaa ne liian lyhyesti. Artikkeli saattaa myös jaaritella liian laajasti epäolennaisista yksityiskohdista.

Tällöin maallikkolukijalle voi syntyä väärä kuva vaikkapa siitä, mitkä ovat olleet jonkin valtion historian tärkeimmät käännekohdat tai huippututkijan uran tärkeimmät saavutukset.

Asiantuntijoiden kattavuutta ja painotuksia koskevat arvosanat jakaantuivat melkein tasan hyviin ja huonoihin. Artikkeleista ainakin puolet voisi siis olla kattavampia ja tasapainoisempia.

”Artikkeli kertoo vain länsimaisesta, lähinnä roomalaiseen oikeuteen ja kristilliseen perinteeseen perustuvasta avioliitosta. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty kokonaan muut kulttuurit ja uskonnot.” (Avioliitto)

”Artikkeli panee aivan liikaa painoa henkilöhistoriaan ja siihen liittyviin merkityksettömiinkin yksityiskohtiin. Pääasian eli tieteellisen työn esittely (on) aivan liian lyhyt ja pintapuolinen verrattuna muuhun aineistoon.” (Albert Einstein)

Painettuja tietosanakirjoja moitittiin aikoinaan usein siitä, että niissä oli jo painokoneesta tullessaan vanhentuneita tietoja. Wikipediassa tätä ongelmaa ei teknisesti ole, sillä artikkeleita voi muokata milloin vain.

Asiantuntijat antoivat suomenkieliselle Wikipedialle ajantasaisuudesta melko kelpo pisteet. Artikkeleista 43 prosenttia sai arvosanaksi joko erinomaisen tai hyvän, mutta toisaalta 31 prosenttia oli tuoreudeltaan vain välttäviä tai heikkoja.

Ongelma on, että uutisia kyllä päivitetään usein tuoreeltaan Wikipediaan, mutta tapahtumien jatkoseuraaminen jää.

”Kaikki lähteet ovat vanhoja eli tekstin asiasisältöä ei ole käytännössä päivitetty vuoden 2011 jälkeen.” (Osama bin Ladenin kuolema)

Toisaalta artikkelit voivat vanhentua, vaikka aihe olisi esihistoriassa maan povesta noussut vuorijono tai vaikkapa 1930-luvulla kuollut merkkihenkilö. Kaikkea nimittäin tutkitaan koko ajan.

”Artikkelin isoin ongelma on, että se ei heijasta tämän hetken kansainvälisen tutkimuksen tilannetta.” (Keskiaika)

”Psykoanalyysin piirissä on Freudin jälkeen tapahtunut ja tapahtuu todella paljon ja Freudin ideoita on moneen kertaan arvioitu uudelleen. Artikkelissa ei ole tästä juuri mitään.” (Sigmund Freud)

Mitä näistä kaikista arvioista ja tuloksista pitäisi ajatella? Kannattaako Wikipedian tietoihin siis luottaa vai ei?

Tuloksia voi katsoa kahdesta näkökulmasta.

Jos on tähän asti uskonut, että kaikki Wikipediassa kerrottu on totta, kannattaa sinisilmäisyyttään hieman tarkistaa.

Jos taas on ajatellut, että Wikipedian sisältö on pelkkää epätarkkaa ja puolueellista pseudotietoa, kannattaa vähän hellittää. Selvityksemme perusteella näin ei ole, vaan Wikipedia on mainettaan parempi tietolähde.

Avoimen verkkotietosanakirjan maine ei yleisesti ole ollut häävi. Wikipediaa tutkinut Arto Lanamäki sanoo, että sellaisetkin ihmiset, jotka käyttävät Wikipediaa säännöllisesti tiedonhakuun, suhtautuvat siihen usein hyvin epäilevästi.

”Tutkimuksissa on laitettu sama artikkeli Encyclopedia Britannican ja Wikipedian raameihin ja annettu arvioitavaksi eri ihmisille. Säännöllisesti kävi niin, että ihmiset suhtautuivat epäilevämmin artikkeliin silloin, kun se esitettiin Wikipedian raameissa.”

Toisaalta epäilyksiin on osin myös aihetta: Wikipedian laatu vaihtelee paljon. 70 prosenttia artikkeleista sai selvityksessämme hyvät pisteet virheettömyydestä. Jos lasketaan rimaa hieman alemmas, niin 90 prosenttia artikkeleista oli asiantuntijoiden mielestä vähintään ”kelvollisia”.

Kelvollisten ja sitä parempien artikkelien osuus on periaatteessa suuri, mutta kannattaa tehdä ajatusleikki: olisitko ostanut aikoinaan painetun tietosanakirjan, jos olisit tiennyt, että joka kymmenes sen artikkeleista on virheellinen? Ja toisaalta: maailmassa tuskin on julkaistu monta tietokirjaa, joissa ei olisi yhtään virhettä.

Arkisessa tiedonhaussa Wikipediaan voi siis yleensä luottaa. Wikipedian vahvuus on se, että tieto päivittyy ja paranee koko ajan.

Wikipedian suursuosio kertoo yleisemmälläkin tasolla siitä, että käsityksemme faktatiedosta on muutoksessa. Juhlallisiin kirjoihin painetun, asiantuntijoiden vahvistaman tiedon rinnalle on noussut netissä jatkuvasti leviävä ja kasautuva vertaistieto.

Jos siis näet, että Wikipediassa jokin asia on päin prinkkalaa, tee palvelus kaikille ja muokkaa artikkelia paremmaksi. Siihen ei tarvita edes käyttäjätunnusta.

Älä kysy, miten Wikipedia voi auttaa sinua – kysy, miten sinä voit auttaa Wikipediaa.

Aalto-yliopiston ydintekniikan professori Filip Tuomisto arvioi Helsingin Sanomien pyynnöstä suomenkielisen Wikipedian artikkelin ydinreaktorista. Tuomiston mielestä artikkeli oli hyvä ja sen faktat olivat kohdallaan. HS selvitti suomenkielisen Wikipedian luotettavuutta pyytämällä eri alojen tutkijoita arvioimaan yhteensä 134 Wikipedia-artikkelia.

Video yllä: Ydintekniikan professori Filip Tuomisto Aalto-yliopistosta kertoo, mitä ajatteli HS:n selvitystä varten arvioimastaan Ydinreaktori-artikkelista.

Selvityksen tekoon osallistunut HS-työryhmä: Riikka Haikarainen, Tuomas Kaseva, Niko Kettunen, Olavi Koistinen, Veikko Lautsi, Siri Markula, Timo Paukku ja Sami Simola.

Reseptit