Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hedelmöityshoidoista ei ole syntyvälle lapselle haittaa

Tiede
 
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Lähikuva mikroskooppityökalusta, jolla yhdistetään munasolu ja siittiö Felicitas-klinikalla Helsingissä.
Lähikuva mikroskooppityökalusta, jolla yhdistetään munasolu ja siittiö Felicitas-klinikalla Helsingissä. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneet lapset eivät kehity ikätovereitaan hitaammin, selvisi tuoreessa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa.

Tutkimuksessa seurattiin 1 800 hedelmöityshoitojen avulla syntynyttä lasta ja verrattiin heidän kehitystään 4 000 luonnollisesti syntyneeseen lapseen.

Kummassakin ryhmässä oli sekä yksikkö- että monikkoraskaudesta alkunsa saaneita lapsia. Lapsia seurattiin kolmevuotiaiksi asti.

Kehitystä tarkkailtiin vanhemmille teetetyllä kyselyllä moneen otteeseen lapsen kasvaessa: ensimmäisen kerran 4–6 kuukauden iässä, toiseen otteeseen 8 kuukauden iässä ja sitten vielä vuoden, puolentoista, kahden ja kolmen vuoden ikäisenä.

Kyselyssä vanhemmat arvioivat lapsen kehitystä viidellä eri osa-alueella, jotka olivat perus- ja hienomotoriikka, kielelliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja sosiaaliset taidot.

Vastausten perusteella tutkijat eivät havainneet eroa hedelmöityshoitojen avulla ja luonnollisesti syntyneiden lasten välillä. Eroja ei löytynyt myöskään eri hoitomuotojen väliltä.

Alkuun vaikutti siltä, että hedelmöityshoidoista syntyneet lapset saivat muita useammin alhaisia pisteitä jossain viidestä kategoriasta.

Kun sama ilmiö huomattiin myös luonnollisesti syntyneillä kaksosilla, tutkijat kokeilivat verrata toisiinsa pelkästään monikkoraskauksista syntyneitä lapsia.

Kävi ilmi, että kehitysviivästymän riski liittyikin monikkoraskauteen, ei siihen, miten raskaus oli saanut alkunsa.

Alkuperäinen tulos johtuikin siitä, että monikkoraskaudet ovat hedelmöityshoidoissa tavallista yleisempiä.

Luonnollisesti syntyneistä lapsista kaksosia oli tutkimuksessa 19 prosenttia, hedelmöityshoidoista syntyneistä heitä oli 34 prosenttia.

Koska jotkin kehityshäiriöt ilmenevät vasta yli kolmevuotiailla lapsilla, tutkimusryhmä jatkaa lapsijoukon tarkkailua.

Hedelmöityshoitojen mahdollisia haittavaikutuksia syntyvälle lapselle on tutkittu pitkään vaihtelevin tuloksin.

Joidenkin hoitomuotojen on todettu lisäävän alhaisen syntymäpainon ja ennenaikaisen syntymän riskiä, mikä mahdollisesti selittyy sillä, että monikkoraskaudet ovat hedelmöityshoidoissa tavallista yleisempiä.

Myös synnynnäisiä kehityshäiriöitä ja lapsuusajan syöpiä on joissain tutkimuksissa havaittu enemmän hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä lapsilla.

Tutkimusnäyttö ei yksiselitteisesti kerro, johtuuko tämä itse hoidoista vai liittyykö se sairauksiin ja muihin tekijöihin, jotka alun perin olivat vanhempien hedelmällisyysongelmien taustalla.

Tutkimus oli lääketieteen lehdessä JAMA Pediatrix ja siitä kertoi muun muassa uutissivusto EurekAlert.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit