Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaiset tutkijat löysivät tieteelle uuden loiskärpäsen Lapista – nimettiin ruotsalaisen tutkijan mukaan

Tiede
 
Jaakko Pohjoismäki
Loiskärpänen Linnaemya bergstroem on tieteelle uusi laji.
Loiskärpänen Linnaemya bergstroem on tieteelle uusi laji. Kuva: Jaakko Pohjoismäki

Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet tieteelle aikaisemmin tuntemattoman loiskärpäsen. Se nimettiin ruotsalaisen loiskärpästutkijan Christer Bergströmin mukaan.

”Se on kunnianosoitus. Suomesta ei löytynyt paljon apuja tämän kärpäsheimon opetteluun”, sanoo uuden loiskärpäsen tieteelle kuvannut Jaakko Pohjoismäki.

Hyönteisharrastajat Pohjoismäki ja Antti Haarto saivat kunnian uudesta hyönteisestä. Lajikuvaus on julkaistu eläinten luokittelun erikoisjulkaisussa Zootaxassa. Oli aikakin, sillä Linnaemya bergstroemi havaittiin Suomessa jo vuonna 2001.

Selitys lajin julkaisun viivästymiselle on se, että kyseisen loiskärpäsryhmän erityisiä asiantuntijoita ei ole Suomessa ollut.

Eikä hyönteislajiston tutkiminen ole Pohjoismäen ja Haarton työ vaan harrastus. Molekyylibiologi Pohjoismäki on tutkijana Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella.

”Ehkä harrastus on lähtenyt vähän hansikkaasta. Toisaalta voi sanoa niinkin, että ainakaan tähän tutkimukseen ei kulu verorahoja, kun jälkimmäinen tuntuu monista olevan nykyään tärkeää”, Pohjoismäki hymähtää.

”Itseäni kiehtoo sekin, että luonnossa pääsee henkisesti lähemmäksi muinaisen metsästäjä-keräilijäkulttuurin luonnon tuntemusta.”

Fyysikko Haarto puolestaan opettaa fysiikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Hän kertoo aloittaneensa hyönteisharrastuksen perhosilla neljätoistavuotiaana ja tutkineensa kärpäsiä ”viimeiset kaksikymmentä vuotta”. Kumpikin on ympäristöministeriön uhanalaistyöryhmässä.

Loiskärpäsiä tunnetaan Suomessa 321 lajia. Kaikki ovat muiden niveljalkaisten loisia ja säätelevät monesti merkittävästi toisten hyönteisten kantoja.

L. bergstroemi on noin senttimetrin mittainen. Sen isäntänä ovat lapinsiilikkään, perhosen, toukat. L. bergstroemin kokoisia uusia hyönteisiä löytyy enää varsin harvoin Pohjois-Euroopasta, koska lajisto on varsin tutkittu.

Pohjoismäki ja Haarto löysivät loiskärpäsen kokeneen hyönteistutkijan Juhani Itämiehen kokoelmista. Kaksikon ei siis tarvinnut samoilla Inarissa, vaikka ovat siellä tietenkin käyneet.

Sattui vain niin, että Itämies tutki ja kasvatti lapinsiilikkäitä, ja samalla hänen haltuunsa jäi tuntemattoman loiskärpäsen yksilöitä.

Mutta miten yhden pienen loiskärpäsen erottaa toisesta, kun yksi näyttää toiselta? Ainakin tarvitaan ryhmään perehtynyt asiantuntija. Lajisto pitää tuntea itsekin.

”Yksittäisinä yksilöinä nämä ovat aika vaikeasti opeteltavissa. Meillä oli tutkittavana yksitoista kärpästä ja joukko lähilajeja. Yksittäiset tuntomerkit kuten karvoitus ja jopa sukasten muoto ratkaisevat, mutta eivät aina, tärkeintä on päästä vertailemaan monia lajeja. Kyse on ominaisuuksien summasta.”, Pohjoismäki selittää.

Lajin kuvauksessa pitää myös argumentoida, perustella muille tutkijoille, miksi on syytä olettaa lajin olevan ennen tuntematon. Jatkossa kuvaus kertoo, millainen laji esimerkiksi L. bergstroemi oikeasti on.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit