Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi jääkausi peruttu – tutkijoiden mukaan hiilipäästöt lykkäävät ilmiötä jopa 100 000 vuotta

Tutkijoiden mukaan ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat jo planeettamme perustavanlaatuisen toimintaan.

Tiede
 
Nasa
Tutkijat ovat saaneet todisteita siitä, että ihmisen aiheuttamat hiilipäästöt vaikuttavat Maa-planeetan perustavanlaatuiseen toimintaan.
Tutkijat ovat saaneet todisteita siitä, että ihmisen aiheuttamat hiilipäästöt vaikuttavat Maa-planeetan perustavanlaatuiseen toimintaan. Kuva: Nasa

Saksalaistutkijoiden mukaan ilmakehään ihmisten toiminnan seurauksena päätyneet kasvihuonekaasut saattavat lykätä seuraavaa jääkautta ainakin 50 000 vuotta.

Tutkijat päätyivät tulokseensa analysoidessaan sitä, mikä käynnistää jäätiköiden syntymisen, kuten edellisen jääkauden aikana yli 12 000 vuotta sitten, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Tutkimuksen mukaan Maan kiertorata Auringon ympäri olisi tällä hetkellä otollinen jääkaudelle, mutta hiilidioksidin määrä ilmassa on aivan liian korkea. Se johtaa pitkittyneeseen lämpimään kauteen, tutkija Andrey Ganopolski Potsdamin Säävaikutusten tutkimusinstituutista sanoo Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa.

Ganopolski pitää kuitenkin epäolennaisena keskustelua siitä, alkaako seuraava jääkausi 50 000 vai 100 000 vuoden kuluttua.

“Merkittävää on, että tämä osoittaa meillä olevan nykyään geologista valtaa. Me voimme muuttaa luonnollisten tapahtumien rytmiä kymmenillä tuhansilla vuosilla”, hän sanoo BBC:lle.

Jääkaudet ja lämpimämmät ajanjaksot ovat tutkimusten mukaan vuorotelleet maapallolla 2,5 miljoonan vuoden ajan. Syklejä kausien välillä kutsutaan geologiassa interglasiaalikausiksi.

Jääpeitteitä on tullut ja mennyt. Suurimmillaan jää on peittänyt valtaosan Pohjois-Amerikasta, Pohjois-Euroopasta, Venäjästä ja Aasiasta. Etelässä alueet, jotka nykyään tunnemme Chilenä ja Argentiinana, olivat suurilta osin jään peittämiä.

Jääkausien syntymisen perussyynä pidetään Maan liikkeitä sekä epäsymmetristä kiertorataa Auringon ympärillä. Näiden vaikutuksesta aurinkosäteilyn määrä maanpinnalla vaihtelee, ja jäätyminen alkaa, kun raja-arvot pohjoisen pallonpuoliskon keskeisillä leveyspiireillä ylittyvät.

Tohtori Ganopolski kollegoineen vahvistaa teorian mallissaan, mutta he osoittavat myös kasvihuonekaasujen ilmakehään kertymisen vaikutukset.

Yksi heidän löydöistään on, että nuo raja-arvot todennäköisesti alittuivat hyvin niukasti jo muutama sata vuotta sitten, juuri ennen teollisen vallankumouksen alkua.

”Elämme jaksoa, jossa pohjoinen pallonpuolisko on kesällä kauimpana Auringosta. Normaaliolosuhteissa se päättäisi jääkausien välisen lämpimän kauden ja aloittaisi uuden jääkauden”, tutkija sanoo.

Planeetan olosuhteet jääkaudelle olisivat tutkijoiden mukaan nyt täydelliset, ja esimerkiksi 200 miljoonaa vuotta sitten vastaavassa tilanteessa jääkausi olisi jo alkanut. Hiilidioksidia oli ilmakehässämme kuitenkin jo 1800-luvulla enemmän, eikä lämpeneminen pysähtynyt. Nykyään hiilidioksidia on teollisuusyhteiskunnan ansiosta vielä enemmän.

Tutkijoiden mukaan jääkausi olisi jo 1800-luvun hiilidioksiditasolla lykkäytynyt ainakin 20 000 vuodella –todennäköisesti jopa 50 000 vuodella.

Teollisen vallankumouksen myötä ilmakehään on kuitenkin vapautunut 500 gigatonnia hiiltä, minkä johdosta jääkauden todennäköisyys seuraavien 100 000 vuoden aikana on merkittävästi alentunut, tutkijat päättelevät. Kun tulevatkin hiilipäästöt otetaan huomioon, on tutkijoiden mukaan lähes varmaa, että jääkautta ei ole tiedossa seuraavien 100 000 vuoden aikana.

Tutkimukseen perehtyneen Cambridgen yliopiston professorin Eric Wolffin mukaan jo aiemmissa tutkimuksissa on päädytty arvioon, että seuraavaan jääkauteen on kymmeniä tuhansia vuosia. Tuore tutkimus pääsee määritelmissään kuitenkin huomattavasti lähemmäksi tietoa siitä, mitkä jääkauteen vaikuttavat raja-arvot tarkemmin ovat.

”Tulos on tervetullut vahvistus sille, että jääkauden alkamiseen tarvittavan aurinkosäteilyn ja hiilidioksidin määrä on varsin helposti ennustettavissa”, Wolff sanoo.

Lontoon yliopiston professori Chris Rapley pitää hänkin tuloksia mielenkiintoisina.

”Tulokset ovat lisätodiste siitä, että olemme saavuttaneet uuden geologian vaiheen, jossa ihmiskunnan toiminta vaikuttaa jo planeetan perustavanlaatuiseen toimintaan”, Wolff sanoo.

Oikaisu 14.1. kello 13.08: Jääkausien välisiä jaksoja kutsutaan interglasiaalikausiksi, ei kvartäärikausiksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit