Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: Toisen polven maahanmuuttajat muistuttavat arvoiltaan enemmän kantaväestöä kuin vanhempiaan

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Laura Oja
Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien integroituminen uuteen asuinmaahan on paljon tehokkaapaa kuin yleisesti otaksutaan.
Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien integroituminen uuteen asuinmaahan on paljon tehokkaapaa kuin yleisesti otaksutaan. Kuva: Laura Oja

Maahanmuuttajien ajattelutavat ja arvot samankaltaistuvat yhdessä sukupolvessa uuden kotimaan kantaväestön näkemyksien kanssa.

Näin havainnoi tutkimus, jossa vertailtiin Bangladeshista muuttaneita ja heidän Britanniassa syntyneitä lapsiaan syntyperäisiin britteihin.

Alex Mesoudi Exeterin yliopistosta kollegoineen luotasi siirtolaisten arvojen muuttumista itälontoolaisella asuinalueella, jolla asuu paljon bangladeshinbrittejä.

Koehenkilöstä 108 oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia: he olivat syntyneet ja kasvaneet Bangladeshissa ja muuttaneet Isoon-Britanniaan yli neljätoistavuotiaina.

Tutkituista 79 taas oli toisen polven siirtolaisia, tässä tapauksessa kahden Bangladeshista muuttaneen vanhemman jälkeläisiä, jotka olivat syntyneet ja kasvaneet Britanniassa. Syntyperäisiä brittejä oli mukana 99.

Psykologiset mittarit paljastivat eroja ensimmäisen sukupolven siirtolaisten ja kantaväestön välillä.

Bangladeshista muuttaneet olivat muun muassa yhteisöllisempiä: he olivat esimerkiksi perhekeskeisempiä ja motivoituneempia ryhmätyöhön kuin kantaväestö. Saman asuinalueen syntybritit olivat vastaavasti yksilöllisempiä.

Toinen ilmeinen ero oli se, miten ihmiset tapaavat selittää toistensa tekemisiä.

Kantaväestö, kuten länsimaalaiset yleensä, näkivät henkilön toiminnan kumpuavan tämän sisäsyntyisistä ominaisuuksista – jos esimerkiksi opiskelija pärjäsi huonosti kokeessa, se oli syntyperäisten brittien mielestä tämän tyhmyyden tai laiskuuden syytä.

Bangladeshista tulleet puolestaan selittivät huonoa menestystä kuten ei-länsimaisissa kulttuureissa usein tehdään: tilanteella. He saattoivat esimerkiksi sanoa, että opiskelijan huono menestys johtui tuen puutteesta tai liian vaikeasta kokeesta.

Yhdessä sukupolvessa erot kuitenkin lientyivät merkitsevästi, tutkijat huomasivat.

Toisen polven britinbangladeshit olivat vähemmän yhteisöllisiä kuin heidän vanhempansa, ja he painottivat enemmän yksilöllisiä taipumuksia kuin olosuhteita ihmisten toiminnassa.

Muutos tapahtui, vaikka toisen polven siirtolaiset edelleen jakoivat monia kulttuurisia piirteitä vanhempiensa kanssa. Esimerkiksi lähes kaikki olivat edelleen muslimeja ja puhuivat bengalia.

Mesoudi uskoo tuloksen vihjaavan, että integroituminen on paljon tehokkaapaa kuin yleisesti otaksutaan.

Hän sanoo toivovansa, että tutkimus lievittää pelkoja, joiden mukaan maahanmuuttajien sopeutuminen epäonnistuu sosiaalisten ja kulttuuristen erojen takia.

”Kyselyjen mukaan puolet brittiväestöstä uskoo, ettet voi olla ’todellinen britti’ ilman, että olet brittiläistä sukujuurta. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että muutos kohti samoja arvoja ja ajattelutapoja tapahtuu nopeasti – jopa siitä huolimatta, että toisen polven maahanmuuttajat säilyttävät sukunsa kielen ja uskonnon”, Mesoudi sanoo Exeterin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Plos One.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!