Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hyydepadot saavat joet tulvimaan talvisin – Tutkija: Ilmiö lisääntyy ilmastonmuutoksen takia

Hyyteestä eli suppojäästä on tulossa pysyvä riesa. Sitä syntyy, koska joet eivät jäädy lämpimien alkutalvien ja vuolaan virtauksen vuoksi.

Tiede
 
Vesa Ranta
Hyydepato Iijoessa Taivalkoskella.
Hyydepato Iijoessa Taivalkoskella. Kuva: Vesa Ranta

Taivalkoski

Syksy oli sateinen ja kun päälle saatiin paukkupakkaset, seurauksena on hyydettä joissa. Niiden vuoksi on pelättävissä talvitulvia.

Vesa Ranta
Hyydepato on rikkonut jäitä, jotka ovat lähteneet liikkeelle ja kasautuneet siltaa vasten. Reijo ja Risto Turpeinen miettivät, miten ne puretaan.
Hyydepato on rikkonut jäitä, jotka ovat lähteneet liikkeelle ja kasautuneet siltaa vasten. Reijo ja Risto Turpeinen miettivät, miten ne puretaan.

”Kaivinkoneen kauhaan pitää saada pitempi varsi”, tuumii kaivinkoneen kuljettaja Reijo Turpeinen. Hänet on hälytetty Taivalkoskella purkamaan jääröykkiötä, jonka padon nostama vesi on puskenut sillan pieleen.

Hyydepato nostaa Iijoen vettä Taivalkosken keskustan kohdalla. Pudasjärven keskustassa yli kilometrin pituinen hyydepato on ollut paikoillaan viikon. Onneksi molempien läpi virtaa vielä vettä.

Hyydetulvan syntyyn tarvitaan voimakas virtaus joessa, avovesi, pakkanen ja lumisade. Ilmiö on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yleistymässä, arvioi yli-insinööri Mikko Huokuna Sykestä.

”Hyydepadoista uhkaa muodostua jokatalvinen ongelma, kun jokiin ei muodostu ajoissa suojaavaa jääkantta”, sanoo myös johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Sykestä.

Alkutalven lämpimien lisäksi jokien jäätymistä on hidastanut vuolas virtaus. Vettä on luonnossa paljon ja pohjavesi poikkeuksellisen korkealla.

Vedessä kelluvaa hyydettä eli suppojäätä alkaa muodostua, kun avovesi pakkasella alijäähtyy ja siinä syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa. Nolla-asteiseen avoveteen satavat lumihiutaleet kiihdyttävät voimakkaasti hyyteen muodostumista.

Jos virran viemä hyyde eli suppo kasautuu kiinteän jääkannen alle, muodostuu pato. Se voi saada joen tulvimaan.

Jääkansi suojaisi pakkaselta ja lumisateelta, jotka hyytävät jokiveden.

Viimeksi yhtä vaikea hyydetalvi oli vuonna 2014.

Silloinkin sateet tulivat pitkään vetenä, kunnes alkoi pakkasjakso, Vehviläinen kertoo.

Tänä syksynä vain Lapin vesistöissä on muodostunut pysyvä jääkansi.

Oulujoessa ja Kokemäenjoessa jääkansi saatiin aikaan säännöstelemällä eli vähentämällä juoksutusta. Iijoella jääkannen muodostumista yritetään nyt avittaa hidastamalla veden tuloa yläpuolisista säännöstelyvesistöistä.

Muuallakin Suomessa on ollut runsaasti hyydeongelmia. Vedenpinta on supon vuoksi noussut tavanomaista korkeammalle muun muassa Ii-, Sangin-, Kiiminki-, Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lapuanjoella.

Haukiputaalla Kiiminkijoella ja Kalajoen Niskakoskessa hyyde nosti joen pintaa 1–1,5 metriä.

Kummassakaan paikassa joen pinta ei ole ollut tammikuussa näin korkealla vuosikymmeniin.

Myös järvi-Suomessa on Vehviläisen mukaan hyydeongelmia järvien välisissä jokivesistöissä.

Kymijoella on testattu mallia, jolla supon muodostuminen voidaan ennustaa. Sitä on tarkoitus käyttää myös Pohjanmaan joilla.

Kevättulvien ennustamisessa tietokonemallia on käytetty jo vuosia. Sen avulla tulvavahinkoihin on osin onnistuttu varautumaan.

Pyhäjoella jääpadon synnyttämä tulva nosti tsunamin tavoin veden talojen sisälle huhtikuussa 2013. Tilanne oli niin nopea, etteivät ennustemallit pysyneet perässä.

”Myös suppopato voi nostaa joen vedenpinnan nopeasti”, varoittaa ely-keskuksen vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit