Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: uskonnollisuuden vähentyminen ei johda moraalikatoon

Toisten vahingoittaminen tuomitaan Euroopassa edelleen jyrkästi, mutta suhtautuminen perinteiden rikkomiseen on höllentynyt.

Tiede
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Uskonto ei määritä eurooppalaisten moraalia niin voimakkaasti kuin vielä 30 vuotta sitten, viittaa Manchesterin yliopiston tekemä tutkimus.

”Uskonto on ollut jyrkästi vähenemään päin monissa Euroopan maissa. Jokainen sukupolvi on vähemmän uskonnollinen kuin edellinen, joten olin kiinnostunut selvittämään, onko syytä odottaa moraalin rappiota”, kertoo tutkimuksen tehnyt tohtori Ingrid Storm tutkimustiedotteessa.

Storm analysoi mammuttimaisessa European Value Survey -kyselytutkimuksessa saatuja vastauksia vuosilta 1981–2008. Kysely toistettiin samanlaisena yhdeksän vuoden välein. Viimeisellä kierroksella vastaajia oli 70 000 yhteensä 48 eri maasta.

Tutkittavilta kysyttiin, miten valmiita he olisivat hyväksymään erilaisia mielipiteitä jakavia ilmiöitä ja tekoja. Mukana oli kahdentyyppisiä moraalikysymyksiä.

Ensimmäisessä tyypissä teon kiistanalaisuudessa oli kyse perinteiden rikkomisesta, kuten esimerkiksi homoseksuaalisuudesta tai abortista.

Toisentyyppisissä moraalikysymyksissä oli kyse lakien rikkomisesta tai toisten vahingoittamisesta, esimerkiksi valehtelusta, huijaamisesta ja varastamisesta.

Storm huomasi, että uskonnon merkitys vastaajien elämässä väheni tutkimuksen edetessä. Samalla heikkeni myös uskonnon ja moraalin välinen yhteys.

”Yhä useammat eurooppalaiset ovat nyt valmiita hyväksymään perinteiden vastaista toimintaa, mutta asenteet eivät ole muuttuneet lain rikkomisen ja muiden vahingoittamisen suhteen”, hän summaa.

Uskonto ohjaa tutkimuksen mukaan moraalia vain muutamien kysymysten suhteen. Voimakkaimmin tämä yhteys esiintyy uskonnollisissa maissa ja ihmisillä, jotka eivät luota valtioon.

Uskonnon merkityksen heiketessä eurooppalaiset ovat alkaneet suhtautua sallivammin toisten ihmisten itsemääräämisoikeuteen perheen ja seksuaalisuuden suhteen.

”Jokainen uusi sukupolvi on näiden asioiden suhteen edellistä liberaalimpi. Toisaalta ei ole todisteita siitä, että moraaliset arvot olisivat muuttuneet itsekkäämmiksi tai antisosiaalisiksi.”

Uskonnolliset ihmiset osoittautuivat tutkimuksessa tosin muita epäitsekkäämmiksi, mutta tulos voi johtua myös vastaajien iästä. Uskonnolliseksi tunnustautuneet ihmiset kun sattuivat olemaan keskimäärin vanhempia kuin vähemmän uskonnolliseksi itsensä määritelleet vastaajat, ja itsekkyys tuppaa vähenemään iän myötä.

Tutkimuksen julkaisi Politics and Religion.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit