Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aivokuvaus paljasti, miksi ihminen mokaa silloin kun eniten yrittää onnistua

Hienomotoriikkaa säätelevä alue hiljenee arvostelun edessä, huomasivat brittitutkijat.

Tiede
 
Kirsi Heikkinen

Soitatko jotakin soitinta? Tai harrastat taitoliikuntaa? Jos esiinnyt tai kilpailet, tämä on sinulle todennäköisesti tuttu juttu: harjoitus sujuu kuin vettä vaan, mutta tositilanteessa suoritus menee pieleen.

Michiko Yoshie Sussexin yliopistosta kollegoineen onnistui paikantamaan, mikä saa meidät mokaamaan juuri silloin, kuin haluaisimme pistää parastamme.

Asia selvisi toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Tutkijat rekisteröivät vapaaehtoisten aivotoimintaa samalla, kun näiden piti puristaa käsillään tietyllä voimalla.

Testin aikana koehenkilöt pantiin katselemaan videota, jossa kaksi ihmistä näytti arvioivan heidän suoritustaan.

Sitten puristuskoe toistettiin toisen videon kera. Nyt ”arvioijat” näyttivät seuraavan jonkun toisen tekemisiä.

Koehenkilöt kertoivat, että heitä jännitti enemmän, kun he uskoivat olevansa tarkkailun alla. Mittarit paljastivat, että tällöin heidän puristusotteensa voimistui, vaikka he eivät itse sitä huomanneet.

Aivokuvista ilmeni, että hienomotorisia toimintoja säätelevä alue vaimeni, kun ihmiset kuvittelivat, että heitä arvioidaan.

Kyseinen aivoalue kietoutuu mekanismiin, jonka avulla päättelemme, mitä kanssaihmiset ajattelevat. Päättely tehdään näiden katseen ja ilmeiden perusteella.

Hienomotoriikan ohjailu tapahtuu tämän palautteen perusteella: jos meistä tuntuu siltä, että tarkkailijamme tahtoo meidän onnistuvan, annamme mennä ja pärjäämme hyvin.

Jos sen sijaan poimimme heistä negatiivisia signaaleja, jarrutamme ja suorituksemme takkuaa, tutkijat selittävät tutkimustiedotteessa.

”Tajusimme, että tämä voi nivoutua esiintymisjännitykseen, koska silloin erityisesti välitämme siitä, miten yleisö meihin suhtautuu”, Yoshie sanoo.

Yoshien mukaan joidenkin äärimmäistä esiintymisjännitystä on kyetty lievittämään aivostimulaatiolla, kuten transkraniaalisella magneettistimulaatiolla sekä biopalautehoidolla.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit