Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Liikenteen melu voi jopa tappaa – Helsingissä ohjearvon ylittävillä alueilla asuu 225 000 ihmistä

Lumi vaimentaa liikenteen jyrinää, mutta paljaalla asvaltilla nastarenkaat nostavat melutasoa

Tiede
 

Melulle herkät ihmiset hyötyvät talven pyryistä. Katujen peittyessä lumeen autojen ääni vaimenee.

Kun renkaat purevat asvaltin sijasta lumista tienpintaa, melu hiipuu useita desibelejä. On kuin katu olisi viisikymmentä metriä kauempana kuin tavallisesti. Myös pehmeät kinokset hiljentävät äänimaisemaa.

Liikenteen jyly syntyy vain osin moottorin murinasta. Autonrenkaiden pauhu yltyy moottorin ääntä suuremmaksi, kun vauhti kasvaa 30–50 kilometriin tunnissa.

Talvisin nastarenkaat lisäävät melua lumettomilla teillä. Ne jyräyttävät tienpinnasta joitakin desibelejä enemmän kuin nastattomat kesä- tai kitkarenkaat. Siksi talvi voi käydä korviin pahemmin kuin kesä.

Kolme desibeliä on korvin kuultava muutos, ja kymmenen desibelin nousu merkitsee jo melun kaksinkertaistumista, kertoo Helsingin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Jenni Kuja-Aro.

Lähes joka viides suomalainen asuu ympäristöministeriön parin vuoden takaisen raportin mukaan alueilla, joilla liikenteen melu ylittää ohjearvon 55 desibeliä. Helsingissä tällaisilla alueilla on asukkaita 225 000.

Tutkija Jaana Ahosen johtama ryhmä vertaili Lontoon eri kaupunginosien asukkaiden kokemaa melua, sairaalareissuja ja kuolemantapauksia. Kun alueen melutaso kohosi päiväsaikaan yli 60 desibelin, aikuisia kuoli neljä prosenttia enemmän kuin alueilla, joilla desibelitaso oli alle 55.

Helsingissä yli 60 desibelin vyöhykkeillä asuu lähes 130 000 ihmistä.

Melu iskee elimistöön eri mekanismien kautta, kertoo tutkija ja työterveyslääkäri Marja Heinonen-Guzejev.

Lontoossa tehdyssä tutkimuksessa melualueiden asukkailla nimenomaan sydän petti useammin kuin muilla. Melun tiedetään kohottavan verenpainetta, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Vaikka melu on määritelmän mukaan häiritseväksi koettua ääntä, se koettelee silloinkin, kun sitä ei edes huomaa.

Melu nostattaa elimistössä stressireaktion, joka kiihdyttää sykettä, supistaa ihon ja sisäelinten verisuonia ja lisää stressihormonien eritystä. Myös rasva-aineenvaihdunta muuttuu.

Tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa löytyi yhteys melusaasteen ja vyötärölihavuuden väliltä: mitä enemmän altistusta, sitä pulleampi vatsa.

Yöaikaan stressihormoneja kohottaa unen häiriintyminen.

Myös mielenterveysongelmat lisääntyvät, kun ihmiset altistuvat päivisin säännöllisesti yli 70 desibelin äänitasoille. Heinonen-Guzejevin mukaan on mahdollista, että vähäisempikin meteli unen aikana haittaa mielenterveyttä.

Osittain perintötekijöiden takia jotkut kärsivät metakasta muita enemmän. He kokevat melun uhkaavampana ja häiritsevämpänä. Tällaisia ihmisiä on suomalaisista yli kolmannes. Erityisen meluherkkiä on 12–15 prosenttia väestöstä.

Jos kavahtaa melua, myös elimistö menee herkemmin hälytystilaan. Meluherkät nukkuvat huonommin ja kokevat terveydentilansa kehnommaksi. Heidän verenpaineensa nousee voimakkaammin metelissä.

Lasten aivot ovat herkemmät melulle kuin aikuisten. Etenkin älyllinen suorituskyky heikkenee lapsilla helpommin. Koululuokkien hälinää on tutkittu paljon ja sen haitallisuus osoitettu, mutta myös liikenteestä johtuva melu heikentää huomiokykyä.

Eritoten lentomelu on todettu haitalliseksi. Lentomelulle altistuu Suomessa arviolta 25 000 ihmistä.

Hollannissa, Ruotsissa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin sekä tie- että lentomelun vaikutuksia alakouluikäisten tiedollisiin suorituksiin.

Mitä kovemmalle lentokoneiden jylylle lapset altistuivat, sitä heikommin he ymmärsivät lukemaansa ja sitä huonommin he selvisivät tunnistamiseen liittyvistä muistitehtävistä.

Myös toisessa tutkimuksessa altistuminen lentomelulle kotioloissa heikensi pienten koululaisten muistisuorituksia – sitä enemmän mitä kovemmin jylisi.

Helsinkiläiset voivat tarkastella asuinalueensa melutasoja Helsingin kaupunkin karttapalvelussa valikon kohdassa ympäristö, luonto ja asuminen; meluselvitys 2012. Kirjoita osoitteesi hakukenttään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit