Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Seepran raidat ovat tutkijoille mysteeri, mutta yksi asia selvisi: raidat eivät auta maastoutumaan

Tiede
 
Tim Caro / UC Davis
Raidat eivät petoja hämää, tutkijat päättelevät. Plos Onessa julkaistun tutkimuksen valokuvia on käsitelty vastaamaan ihmisen (vasemmalla ylhäällä), seepran, leijonan (vasemmalla alhaalla) ja hyeenan näkemystä seeprasta päivänvalossa.
Raidat eivät petoja hämää, tutkijat päättelevät. Plos Onessa julkaistun tutkimuksen valokuvia on käsitelty vastaamaan ihmisen (vasemmalla ylhäällä), seepran, leijonan (vasemmalla alhaalla) ja hyeenan näkemystä seeprasta päivänvalossa. Kuva: Tim Caro / UC Davis

Seepran raidat eivät auta sitä maastoutumaan ympäristöönsä, tuore tutkimus vahvistaa. Havainto on merkittävä, koska seepran raitojen merkitystä on pohdittu vuosikausia.

”Olettamus on ollut se, että seepralla on raidat naamioitumisen takia, mutta se on perustunut ihmisen tapaan nähdä” tutkija Amanda Melin Calgaryn yliopistosta sanoo.

Melin ja Tim Caro Kalifornian yliopiston Davisin kampukselta arvioivat, miltä etäisyydeltä pedot erottavat seepran raidat päivällä, hämärässä ja kuuttomana yönä.

Raidat eivät ilmeisesti piilota seepraa pedoilta. Hyeenat ja leijonat haistanevat tai kuulevat seepran jo ennen kuin ehtisivät hämääntyä raidoista.

Seepran raitojen merkitystä on pohdittu monelta kantilta. Ne ehkä naamioivat, viilentävät, viestivät toisille seeproille – tai ehkä raidat torjuvat hyönteisiä.

Raitoja pohtivat jo evoluutioteorian kehittäjät Charles Darwin ja Alfred Russell Wallace. Myöhemmistä tutkimuksista ovat kertoneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Tiede.

Tutkijat arvioivat nyt, miten kaukaa pedot ja muut seeprat näkevät seepran raidat. He käsittelivät valokuvia seeproista, niiden vanerimalleista ja muista eläimistä esittämään, miten ihminen ja eri eläimet seepran näkevät. Tieto eläinten näkökyvystä perustui aikaisempiin tutkimuksiin.

Pedoille raitojen erottaminen on ilmeisesti vaikeampaa kuin ihmiselle. Ne erottavat raidat vasta alle kymmenien metrien etäisyyksiltä, jolloin ne ovat joka tapauksessa jo käymässä kimppuun.

Yöllä edes leijonan on vaikea havaita raitoja yli yhdentoista etäisyydeltä, hyeenan yli seitsemän metrin, joten kauempaa seepra erottuu vain hahmona.

Raidoista ei ole seeproille paljonkaan hyötyä edes metsäisillä alueilla. Metsässä liikahteleva seepra aiheuttaa sitä paitsi ääniä, jotka pedot kuulevat. Paikoillaan olevan seepran pedot viimeistään haistavat.

Avoimessa maastossa, jossa seeprat ovat suurimman osan ajastaan, leijonat näkevät seeprojen ääriviivat yhtä hyvin kuin saman kokoisen tasavärisen saaliin kuten impalan.

Raidat eivät myöskään auttaneet seeproja tunnistamaan toisia seeproja matkan päästä. Raidattomat hevoset tunnistavat toiset hevoset, joten tuskin lähisukulainen seepra tarvitsee tunnistukseen raitoja.

Tutkimus on tiedelehdessä Plos one. Tiedote on Science Dailyssa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa Melin ja Caro ovat arvioineet, että raidat vähentävät hyönteisistä kuten paarmoista ja tsetsekärpäsistä aiheutuvaa kiusaa. Mustavalkoraidallinen pinta kerää kiusankappaleita vähemmän kuin musta tai valkoinen.

Raidat eivät ilmeisesti hämää petoja, päätteli elokuussa julkaistu tutkimus Science Dailyn mukaan. Vuosi sitten toinen tutkimus päätteli, että ympäristön lämpötila ennustaa, millaiset raidat seeproille muodostuu.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!