Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saksan fuusiokoe­voimalassa hehkui jo vety 80 miljoonassa asteessa

Tiede
 
IPP
Vetyplasma hehkui ensimmäisen kerran Wendelstein 7-X-koereaktorissa keskiviikkona.
Vetyplasma hehkui ensimmäisen kerran Wendelstein 7-X-koereaktorissa keskiviikkona. Kuva: IPP

Saksassa hehkui fuusioplasma jo 80 miljoonassa asteessa, kun Max Planckin tutkimuslaitos (MPI) koekäytti uudenlaista koereaktoria keskiviikkona.

Fuusioplasma pysyi koereaktorissa hallinnassa sekunnin neljäsosan. Se on ihmiselle silmänräpäys, mutta koevoimalalle niin pitkä aika, että tutkijat sanoivat MPIN:n verkkosivulla kokeen onnistuneen täysin.

Kokeen käynnisti nappia painamalla virallisesti liittokansleri Angela Merkel. Kahden megawatin mikroaaltopulssi käynnisti vetykaasun, jota tarvittiin olemattoman vähän. Paikalla oli myös fuusiotutkijoita eri maista.

Greifswaldissa oleva laite Wendelstein 7-X on tyypiltään stellaraattori. Rengasmaisen laitteen sisällä fuusioplasma kiertyilee voimakkaiden magneettien ohjaamana tyhjiössä. Seinämiin hirvittävän kuuma plasma ei saa koskea.

Koereaktori käynnistettiin ensimmäisen kerran joulukuussa heliumilla. Silloin noin miljoona astetta kuuma plasma pysyi koossa sekunnin kymmenyksen.

Sen jälkeen heliumplasmaa on kokeiltu tutkimuslaitoksen mukaan yli 300 kertaa ja fuusioplasma on kuumentunut jo kuuteen miljoonaan asteeseen.

Tällaisen laitteen koekäyttö aloitetaan aina kaiken varalta heliumilla, joka hehkuu vähemmän kuumana kuin vetykaasu.

”Kun on heliumilla osoitettu, että mitään yllättäviä ongelmia ei esiinny, voidaan siirtyä vetyplasmaan”, fuusiotutkija T aina Kurki-Suonio Aalto-yliopistosta sanoo.

”Vety puolestaan on fuusiopolttoaine.”

Yksinkertaisessa vedyssä tapahtuu vähemmän fuusioita kuin sen raskaammassa muodossa deuteriumissa. Seuraavaksi Grafswaldissa kokeillaan deuteriumplasmaa.

Greifswaldin stellaraattori on koereaktori. Se tavoitteena on vain kokeilla fuusioplasman hallintaa. Energiantuotantoon siitä ei vielä ole.

Kokeet yksinkertaisella vedyllä jatkuvat maaliskuuhun, jonka jälkeen laitetta huolletaan ja suojataan lisää. Neljän vuoden aikana tavoitteena on pitää fuusioplasma hallinnassa jo puoli tuntia jatkuvasti.

Stellaraattori voi toimia yhteen menoon, kun toinen reaktorityyppi tokamak toimii pulsseina. Isoa tokamak-koereaktoria (Iter) rakennetaan Ranskassa. Kummassakin laitteessa on tutkijoiden mukaan puolensa.

Stellaraattori keksittiin jo 1950-luvun alussa Yhdysvalloissa. Silloin ei voitu mallintaa laitteen monimutkaista muotoa kolmiulotteisesti, eikä ollut sopivia magneetteja. Vasta supertietokoneiden tulo 1980-luvulla auttoi mallintamaan stellaraattorin rakenteen.

Oikaisu kello 12.59: Stellaraattorissa ei kokeilla deuteriumtritiumplasmaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit