Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vilkkuva valo auttaa jetlagiin

Kehon sisäinen kello mukautuu vuorokausirytmin muutoksiin helpommin, kun pitkää lentoa tai yövuoroa edeltävänä yönä nukkuu tovin salamavalon räpseessä.

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Pekka Sakki
Valo yössä siirtää uni-valverytmiä.
Valo yössä siirtää uni-valverytmiä. Kuva: Pekka Sakki

Kun lennät usean aikavyöhykkeen yli itään tai länteen, olet muutaman päivän perillä enemmän tai vähemmän tokkurassa. Tämä niin kutsuttu jetlag johtuu siitä, että elimistösi elää vielä Suomen eikä paikallista aikaa.

Uuteen rytmiin sopeutuminen tapahtuu luontaisesti melko hitaasti: sisäinen kello siirtyy itsekseen noin tunnilla vuorokaudessa.

Aikaerorasitusta on pyritty lieventämään niin yöhormoni melatoniinin kuin valon avulla. Apulaisprofessori Jamie Zeitzer Stanfordin yliopistosta työtovereineen on havainnut, että tehokkain ja näppärin tapa hillitä jetlagia on nukkua valossa, koska sisäinen kello on erityisen herkkä valolle öisin. Valo vaikuttaa jopa suljettujen luomien läpi.

Nyt Zeitzer selvitti tutkijakollegansa Raymond Najjarin kanssa, millainen valoaltistus auttaa siirtymään uuteen vuorokausirytmiin nopeimmin.

Tutkijat värväsivät kokeeseen nelisenkymmentä vapaaehtoista. Ensin koehenkilöiden vuorokausirytmi vakiinnutettiin, eli he menivät nukkumaan ja heräsivät tismalleen samaan aikaan joka päivä parin viikon ajan. Sitten heidät pantiin yöunille laboratorioon.

Osa nukkui tunnin ajan valot päällä, toiset altistettiin tunniksi salamavalon kaltaiselle vilkkuvalle valolle. Räpse toistui kymmenen sekunnin välein ja kesti kaksi millisekuntia kerrallaan.

Kävi ilmi, että vilkkuvalo tepsi uni-valverytmin tahdistumiseen paremmin kuin yhtäjaksoinen valo. Välähtely siirsi seuraavan illan väsähdystä peräti kaksi tuntia eteenpäin, kun vastaava viive kestovalolla oli vain 36 minuuttia.

Zeitzerin mukaan tämä johtuu siitä, että vilkkuvalo tehostaa silmän solujen toimintaa.

Kuinka paljon sisäistä kelloaan voi sitten rukata?

”Hyvä kysymys. Suurin siirtymä, mitä yhdessä yössä voi valoaltistuksella saada aikaan, on noin kolme tuntia. Tämä siis on mahdollista kontrolloiduissa laboratorio-oloissa, missä henkilö pidetään hereillä neljä ylimääräistä tuntia ja hänelle annetaan valoa 6,5 tunnin ajan”, Zeitner vastaa Helsingin Sanomille.

”Emme kuitenkaan tiedä, onko kolmen tunnin siirros sisäisen kellon raja vai johtuuko se valosta. Tuo koehenkilöille annettu 6,5 tuntia oli nimittäin kirkasta kestovaloa. Nyt tutkimme, voiko vilkkuvalla valolla päästä vielä suurempiin uni-valve-rytmin muutoksiin”, Zeitner lisää.

Zeitnerin mukaan valohoito voi auttaa paitsi jetlagin ehkäisyssä, myös esimerkiksi vuorotyötä tekeviä sopeutumaan nopeammin vuoron vaihtumiseen.

Miten sisäisen kellon valoajastus onnistuu?

”Alkuyöllä eli 2–3 tuntia nukkumaanmenon jälkeen valo aiheuttaa viivästyksen sisäisessä kellossa. Sitä tarvitset, kun lennät länteen. Vastaavasti loppuyöstä annettu valo aikaistaa kelloa”, Zeitner neuvoo.

Eli kun lähdet pitkälle lennolle itään, valot pitäisi ajastaa vilkkumaan kolme tuntia ennen herätysaikaa. Välähteleviä herätyskelloja ja appseja onkin jo olemassa.

”Mitä enemmän valoa, sitä parempi teho. Kokeilimme esimerkiksi älypuhelimen salamavaloa, mutta se on tarpeeksi voimakas tähän tarkoitukseen vain, jos nukut puhelin silmiesi vieressä”, Zeitner sanoo. Kellonsiirtoon on kuitenkin kehitteillä led-vilkkuvaloin varusteltuja unimaskeja.

Paraikaa Zeitner tutkii, voiko valolla aikaistaa teinien uni–valve-rytmiä. ”Tarkoitus on selvittää, voiko vilkkuvalolla ajastaa teinin aivot niin, että kun hän alkaa tuntea itsensä väsyneeksi kello 2 aamuyöllä aivoaikaa, kello onkin vasta 11 paikallista aikaa. Näin hän saisi nukutuksi enemmän.”

Tutkimuksen julkaisi Journal of Clinical Investigation.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit