Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talventörröttäjä siementää outoon aikaan – tunnistatko kesän kukkaset tämänhetkisessä asussa

Pystyssä sinnittelevä kasvi hyödyntää hankea ja tuulta suvun jatkamisessa.

Tiede
 
Ari-Pekka Huhta
Koiranputken kuivunut ranka seisoo pystyssä pitkälle talveen.
Koiranputken kuivunut ranka seisoo pystyssä pitkälle talveen. Kuva: Ari-Pekka Huhta

Nyt kannattaa lähteä kasviretkelle, usko pois. Suomen luonnossa kasvaa toista sataa talventörröttäjää. Niiden jäykät, kuivuneet varret sojottavat pystyssä, oli lunta tai ei.

Lajeja on hauska mutta kaikkea muuta kuin helppo tunnistaa. Niin paljon kurttuinen, ruskea talvipuku useimmiten poikkeaa kauniista kesäasusta.

Ojakellukan siemenillä on koukku.
Ojakellukan siemenillä on koukku.

Kasveilla on ovelia keinoja siementen levittämiseen.

1950-luvun kasvitieteilijät huomasivat, että takiaisten ja kellukoiden levinneisyys muodosti polkumaisia kuvioita. Nämä lajit olivat tuolloin nykyistä harvinaisempia.

”Tutkijat oivalsivat, että ne olivat siirtyneet uusille paikoille koiranulkoiluttajien reittejä myöten”, kertoo kasviekologian ja palauttavan ekologian dosentti Ari-Pekka Huhta. Häneltä ilmestyi viime vuonna kirja Talventörröttäjät .

Seittitakiaisen siemenet esimerkiksi ovat niin raskaita, etteivät ne itsekseen pääsisi kuin emokasvin viereen. Kasvin kuivuneiden kukkien eli mykeröiden koukkukärkiset kehtosuomut takertuvat kuitenkin kaikkeen ohi kulkevaan.

Jokainen koiranomistaja tietää, miten viheliäistä niitä on repiä irti lemmikistä. Eläinten turkit pörhistyvät talven koittaessa, juuri kun viekkaiden kasvien hedelmät ovat kypsiä ja valmiita salamatkustamaan.

Kaarlenvaltikan kodat ovat auki.
Kaarlenvaltikan kodat ovat auki.

Myös talven tuulet ja lumihanki auttavat talventörröttäjiä jatkamaan sukua.

Vuohenkellon alassuin roikkuvat kodat sisältävät pieniä pyöreitä siemeniä. Kodat aukeavat tyvestä eli yläosastaan. Vasta navakka tuuli saa ne heilumaan kunnolla ja annostelemaan rei’istään siemeniä ulos. Mitä kovempi tuuli, sitä pitemmälle lasti lentää.

Suoputken siemenet irtoavat, kun puhaltaa vähintään 4,5 metriä sekunnissa. Osa kypsistä lohkohedelmistä pysyy kiinni pienillä rihmoilla jopa yhdeksän metriä sekunnissa kiitävässä tuulessa. Ajan kuluessa emokasvin rakenteet lahoavat, ja loputkin siemenet tippuvat.

Ari-Pekka Huhta
Leveäosmankäämin pamppumainen kukinto levähtää lopputalvella.
Leveäosmankäämin pamppumainen kukinto levähtää lopputalvella.

Tällä tavoin koko satsi ei putoa yhteen läjään emokasvin alle, missä sisarsiemenet voisivat kilpailla toisensa hengiltä.

Järviruoko pitää siemenistään kiinni erityisen tiukasti, kevättalvelle asti. Silloin lumi yleensä tasoittaa maaston, ja tähkylälapakot karvoineen sekä siemenineen viilettävät hangella etäämmälle kuin paljaalla kamaralla.

Huhdan mukaan talventörröttäjistä on aiemmin julkaistu Suomessa vain kaksi tieteellistä artikkelia, nekin 1920-luvulla.

Professori Kaarlo Linkola laati luettelon talvella siementävistä kasveista ja totesi, että niitä tulisi tutkia. Oululainen kasvitieteilijä Kaarlo Metsävainio teki selkoa siitä, missä vaiheessa talvea mikin törröttäjä siementää. Hän perehtyi myös siihen, mitkä linnut mitäkin kasvia käyttävät.

”Menetelmä oli ronski”, Huhta kertoo. Kun tutkija näki parven, hän lasautti hengiltä mahdollisimman monta lintua ja avasi ne. Hän ampui metson, teeren, riekon, kuukkelin, urpiaisen, pikkukäpylinnun, räkättirastaan, sinirinnan ja metsätiaisen eli hömötiaisen.

Saaliiden suolistoista ei löytynyt varsinaisten talventörröttäjien siemeniä, mutta niissä oli puolukoita sekä katajan-, variksen- ja pihlajanmarjoja.

Metsävainio myös tarkkaili talventörröttäjissä ruokailevia lintuja. Hän huomasi, että kasveja levittävät tehokkaasti punatulkku, urpiainen, varpunen, tilhi, lapinsirkku ja pulmunen.

Linnut rikkovat hedelmiä ja hedelmystöjä, syövät niistä osan ja päästävät loput pyörimään hangen pintaa pitkin.

Ari-Pekka Huhta: Talventörröttäjät. Suomen luonnonvaraiset ruohot ja heinät talvella. Vastapaino 2015.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit