Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Alttius anoreksiaan periytyy voimakkaasti – Tutkija: Laihduttaminen voi olla osalle hyvin vaarallista

Geeneissä kulkeva perfektionismi lisää taipumusta vakavaan syömishäiriöön.

Tiede
 
Marja Airio / Lehtikuva
Kuva: Marja Airio / Lehtikuva

Anoreksiaan liittyy voimakas peritty alttius. Tähän tulokseen on päätynyt Karoliinisen instituutin epidemiologian professori Cynthia Bulik, joka on tutkinut sairauden perinnöllisyyttä yli kymmenen vuotta kaksosten ja perheiden avulla monissa maissa.

Laihuushäiriö näyttää kulkevan suvuittain. Geenien osuus anoreksian riskistä on noin puolet.

Artikkeliin liittyvät

Yleisen näkemyksen mukaan anoreksia johtuu vääristyneestä länsimaisesta naisihanteesta, ja anorektikot haluavat päästä mallin mittoihin. Tämä on kuitenkin vain pieni osa taudinkuvaa.

”Sairauden puhkeamiseen tarvitaan ympäristötekijöiden lisäksi perittyjä ominaisuuksia”, sanoo myös apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta.

Jos äidillä on anoreksia, tyttärillä on muihin ihmisiin verrattuna 5–10-kertainen riski sairastua siihen, Keski-Rahkonen toteaa.

Kun anoreksian geenejä opitaan tuntemaan, voidaan ennustaa, kuka kuuluu niihin muutamaan prosenttiin, joita täytyy erityisesti suojella laihduttamiselta.

”Joillekin naisille laihduttaminen on tosi vaarallista. Heille voitaisiin räätälöidä omaa valistusta, jota esimerkiksi kouluterveydenhoitaja jakaisi”, Keski-Rahkonen ehdottaa.

Hän lisää, että suurin osa meistä voi laihduttaa huoletta. Jollei se tehoa, ei siitä ole haittaakaan.

Anoreksia on nimenomaan nuorten naisten riesa. Nuorilla miehillä se on kymmenen kertaa harvinaisempi.

Suomalaisista naisista 2–5 prosenttia sairastaa anoreksiaa 30 ikävuoteensa mennessä. Jonkinasteinen syömishäiriö on noin seitsemällä prosentilla naisista. Luvut ovat Keski-Rahkosen ja Linda Mustelinin nuoria suomalaisia kaksosia käsittelevästä tutkimuksesta.

Kaikissa maailman maissa anorektikkoja on noin prosentti väestöstä.

Tutkijat eivät tiedä, miksi anoreksia iskee pääasiassa toiseen sukupuoleen. Sosiokulttuurisen teorian mukaan laihduttamisen vaade kohdistuu enemmän naisiin. Sairauden takana voi piillä myös muuta, esimerkiksi naisen hormonitoiminta tai jokin, mikä suojaa miehiä.

Laihuushäiriöstä ei näytä olevan yksilölle hyötyä. Se haittaa perheen perustamista ja heikentää todennäköisyyttä saada lapsia. Nainen ei hevin tule raskaaksi, kun on kuihtunut nälkäkurjeksi.

Eikö taudin pitäisi ajan mittaan hävitä kokonaan, jos se on niin vahvasti perinnöllinen?

Anoreksia on kuitenkin vanha ilmiö. Sille annettiin lääketieteellinen nimi vuonna 1873, mutta keskiajaltakin on säilynyt kuvauksia pyhimyksistä, jotka paastosivat itsensä hengiltä. He saattoivat sairastaa samaa tautia kuin tämän päivän anorektikot.

Mikä siis periytyy, itse syömishäiriö vai jokin muu, josta onkin yksilölle etua?

Keski-Rahkosen mukaan vaikuttaa kovasti siltä, että sukupolvelta toiselle siirtyy perfektionismi eli kurinalainen ja suorittamiseen suuntautunut persoonallisuustyyppi. Tällaisia tuloksia on saatu useista maista.

”Perfektionismista ja suorituksiin orientoitumisesta on hyötyä, jos ne ilmenevät lievinä. Niiden ajamina päästään koulut läpi ja saadaan hyvä työpaikka.”

Suomalaisessa seurannassa kävi ilmi, että koulutustason ja työnsaannin suhteen anoreksiaa sairastaneet pärjäävät myöhemmin yhtä hyvin kuin muut. Sen sijaan lastensaamisessa ja parisuhteissa heille tulee takkiin”, kuvaa Keski-Rahkonen.

Nuorten kaksosten terveystutkimukseen osallistui noin 5 000 vuosina 1975–1979 syntynyttä kaksosta. Joukosta löytyi satakunta anoreksiaan sairastunutta naista. Heidän vointiaan on seurattu 1990-luvulta asti ja jos tutkijoista riippuu, seurataan jatkossakin.

Parhaillaan Cynthia Bulik johtaa kautta aikojen suurinta anoreksiaa käsittelevää tutkimusta. Angi-hanke kerää heinäkuuhun 2016 mennessä veri- ja geeninäytteitä sekä vastauksia kyselyyn. Siihen osallistuu 13 000 potilasta sekä yhtä monta verrokkia Yhdysvalloista, Ruotsista, Australiasta ja Uudesta Seelannista. Myös tanskalaisia on mukana, mutta heidän osaltaan tutkitaan jo syntymän yhteydessä kerättyjä verinäytteitä.

Tarkoitus on selvittää, mitkä geenit liittyvät anoreksiaan ja miten ne toimivat. Niitä on satoja, ehkä tuhansia, arvelee Bulik.

Hänen mukaansa psykiatriset häiriöt ovat mutkikkaita juuri siksi, että niiden syntyyn vaikuttavat niin monet seikat. Tästä syystä laihuushäiriöön ei ole myöskään täsmähoitoa eikä lääkkeitä.

Anoreksiaa edesauttavia ympäristötekijöitä voivat olla vaikkapa virusinfektiot, kun lapsi on vielä kohdussa.

Myös synnytyksen pitkittymisellä ja siihen liittyvillä komplikaatioilla on pieni itsenäinen anoreksiaa lisäävä vaikutus.

Lisäksi taustalla voivat olla kodin ilmapiiri, kiusatuksi joutuminen tai halu hoikistua.

”Ulkonäköön kohdistuvat paineet lisäävät bulimian eli ahmimishäiriön riskiä. Siitä, lisäävätkö ne anoreksian riskiä, ei ole selvää näyttöä”, Keski-Rahkonen kertoo.

Solakkuuden vaade kohdistuu kaikkiin länsimaisiin naisiin. Jos se yksin ajaisi anoreksiaan, taudin pitäisi olla paljon yleisempi. Toisaalta aasialaiset anorektikot eivät juurikaan puhu painostaan, korostaa Bulik.

Harvardin yliopiston tutkija Anne Becker tarkkaili 1990-luvulla, mitä seurasi television tulosta Fidžisaarille. Siellä oli perinteisesti arvostettu pyöreitä ja hyllyviä naisia, mutta tv-ruudun länsimaiset laiheliinit saivat koulutytöt laihduttamaan. Osalle kehittyi bulimian oireita, anoreksia ei lisääntynyt.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit