Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Gabriela González antoi painovoima-aallolle äänen – humaus kuuluu, kun mustat aukot sulautuvat

Tiede
 
Andrew Harnik
Gabriela González esitteli viime viikon torstaina Washingtonissa lakanaa, johon oli printattu ensimmäinen havaittu painovoima-aalto.
Gabriela González esitteli viime viikon torstaina Washingtonissa lakanaa, johon oli printattu ensimmäinen havaittu painovoima-aalto. Kuva: Andrew Harnik
Kuka?

Ligon virallinen ääni

 Gabriela González syntyi 1965 Argentiinan Córdobassa.

  Fysiikan professori Louisianan osavaltion yliopistossa.

 Painovoima-aaltoja etsivän Ligo-ohjelman virallinen puhenainen.

 Tutkijana Ligossa eri tehtävissä vuodesta 1995.

 Tutkii muun muassa, miten vähentää jättimäisten mutta herkkien havaintolaitteiden häiriöitä.

Kun jymyuutinen painovoima-aaltojen havaitsemisesta kerrottiin Washingtonissa viime viikolla, antoi fyysikko Gabriela González havainnolle kasvot – ja äänen.

González oli päivän tähti Yhdysvaltain tieteiden edistämisen seuran kokouksessa. Hän soitti täydelle salille gravitaatioaallon signaalia, joka on muunnettu ihmiskorvin kuultavaksi.

”Olen kuunnellut sitä ehkä sata kertaa”, González naurahti HS:lle suurta uutispäivää seuranneena aamuna.

González on ollut mukana painovoima-aallot havainneessa Ligo-ohjelmassa alusta lähtien eli kaksikymmentä vuotta.

González, 50, tutkii muun muassa, miten vähennetään laitteiden häiriöitä, jotka vaikeuttavat gravitaatioaaltojen havaitsemista.

Missä olitte, kun tieto painovoima-aalloista syksyllä tuli?

”Nukkumassa! Se tapahtui maanantain vastaisena yönä. Avaan yleensä aamulla tietokoneen ja tarkistan havainnot ja sähköpostit. Sitten katson sarjakuvat ja luen uutiset. Nyt piti vastata kysymykseen, voisiko olla kyseessä koesignaali.”

Tutkijat lähettävät Ligolle ajoittain koesignaaleita varmistaakseen, että kollegat erottavat oikean signaalin häiriöiden seasta. González mietti, oliko joku vahingossa lähettänyt koesignaalin.

Ei ollut, joten signaali oli oikea! Se huomattiin ensin Ligon havaintolaitteilla Louisianan Livingstonessa ja seitsemän sekunnin tuhannesosaa myöhemmin 3 000 kilometrin päässä Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa.

Gonzálezin soittamalla signaalista tehdyllä ääninauhalla kuuluu kohinaa ja ikään kuin humahdus.

Humahdus kertoo, että mustat aukot lopulta sulautuvat. Piirretty käyrä kiihtyy syheröksi. Se todistaa, että painovoima-aaltoja syntyy, kuten Albert Einstein ennusti.

Einstein kuitenkin arveli, että avaruuden halki etenevät väreet ovat liian vähäisiä mitattaviksi, Gonzáles muistutti Washingtonissa.

Mustat aukot törmäsivät jo hyvin kauan sitten.

”Se tapahtui aikaan, jolloin monisoluiset eliöt vasta alkoivat levittäytyä maapallolle”, González muistutti. Havaittu signaali saapui 1,3 miljardin valovuoden päästä.

Jättimäinen törmäys vapautti kolmen Auringon massan verran energiaa. Tänne ehdittyään aalto aiheutti enää atomin ydintä pienemmän värähdyksen Ligon lasereissa.

Ligo aloitti gravitaatioaaltojen etsimisen vuosituhannen alussa. Aluksi havaintolaitteet eivät olleet tarpeeksi herkkiä.

”Uusittu Ligo oli syksyllä alkuperäistä kolme neljä kertaa herkempi. Aluksi piti lähinnä ymmärtää laitteiden toimintaa.” Samalla alkoi kuitenkin kertyä jopa Nobelin palkinnon arvoista dataa.

Laitteet ovat nyt huoltotauolla. Universumia kuuntelee Saksassa huomattavasti pienempi havaintolaite Geo.

”Emme halua olla kuuroja, Jos jokin supernova räjähtää jossakin, haluamme kuulla sen”, González totesi. Geo on herkkä juuri supernoville.

Ligo kuuntelee tietyillä taajuuksilla eteneviä gravitaatioaaltoja. Siitä voidaan Gonzálezin mukaan saada alkuperäistä kymmenen kertaa herkempi, kun häiriöt saadaan hallintaan.

Kuunneltavaa riittää viimeistään sitten, kun havaitaan neutronitähtiparien lähettämiä aaltoja.

”Sitten saamme jo minuutteja kestäviä signaaleja. Niitä on hyvin, hyvin hienoa kuunnella.”

Vuonna 2034 avaruuteen pitäisi laukaista toimiva Lisa-havaintolaitteisto. Sen kolme luotainta asettuvat kolmioksi miljoonan kilometrin päähän toisistaan.

Se voi havaita supermassiivisten hirmuaukkojen pitkittyneitä viestejä.

”Signaalit Lisan kaltaisissa avaruusilmaisimissa kestävät päiviä ja vuosia”, González ennakoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit