Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Nykyisestä lumipeitteestä katoaa puolet vuosisadan puoliväliin mennessä” – ilmastonmuutos vie talven Etelä-Suomesta

Etelä-Suomen talvesta tulee uhanalainen, kun kolkutellaan vuotta 2050.

Tiede
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/9930e2bdffeb8e7301f1097c22ae7c62b69ae092-2465912-hs_lumispecial_210216_16.jpg
Lumensyvyys vaihtelee paljon vuodesta toiseen
Vuonna 2008 talvi oli vähäluminen, kun taas vuonna 2011 lunta oli paikoin harvinaisen paljon. Tällä hetkellä maan etelä- ja keskiosassa lunta on tavanomaista vähemmän. Pohjoisessa lunta on puolestaan 10-30 senttiä tavanomaista enemmän.

Suomessa talvien ennakoidaan lämpenevän noin kolme astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä.

Nopeimmin lämpenee pohjoisilla manneralueilla. Etelä-Suomen talvesta tulee uhanalainen, kun kolkutellaan vuotta 2050.

”Talvet lyhenevät, lämpenevät ja muuttuvat sateisimmiksi”, summaa yliopistonlehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitoksesta.

Vaikka Pohjois-Suomi lämpenee etelää enemmän, siellä säilyy kohtalainen lumitalvi.

”Pohjoisessa on paljon kylmää puskurina”, sanoo Räisänen.

Pääkaupunkiseutu siirtyy ilmastollisesti Keski-Ruotsin tasolle. Helsingin lämpöolot alkavat muistuttaa Norrköpingiä. Etelässä verrokki löytyy Liettuasta.

Talven valtaväri vaihtuu monin paikoin mustaksi. Lumipeite jää ohuemmaksi, ja valkea vuodenaika lyhenee. Suurimmat muutokset koetaan etelässä ja lounaassa.

”Voi ennakoida, että nykyisestä lumipeitteestä katoaa puolet vuosisadan puoliväliin mennessä”, Räisänen ennustaa. Lumisateet vähenevät ja satanut lumi sulaa nopeammin, koska lämpötila kipuaa useammin plussalle.

Ensilumen saapuminen myöhentyy. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun maata peittää vielä aamulla sentin lumikerros.

Kuluva talvi voi näyttää suuntaa: Helsingin Kaisaniemi peittyi lumivaippaan ensi kerran tammikuun alussa.

Vaikka lunta ei tulisi, vettä saadaan sitäkin enemmän. Sademäärät kasvavat kymmenyksen vuosisadan puoleenväliin tultaessa. Lisäys tulee pelkästään vetenä.

Vuoden 2070 paikkeilla olosuhteet muuttuvat yhä märemmiksi. Etelärannikolta Salpausselälle ulottuvalla alueella tammi-helmikuun sateista lunta on enää 40 prosenttia. Nyt osuus on 70.

Vuodet eivät ole veljeksiä – eivät tulevaisuudessakaan.

”Vaikka lumipeite hupenee, jopa etelässä nähdään silloin tällöin runsaslumisia talvia”, sanoo Räisänen.

Kylmimmät ja lumisimmat karsiutuvat. Vuonna 1941 Helsingissä mitattiin huimat 109 senttiä lunta. Ennätyksiä tuskin enää kirjataan.

Tammikuun alku kipristeltiin tulipalopakkasissa. Kylmempää oli viimeksi liki 30 vuotta sitten 1987. Tällaiset pakkasjaksot harvinaistuvat.

Vuonna 2008 oli havaintohistorian lämpimin talvi. Etelässä se muistetaan hämäränä, tihkusateisena ja lumettomana. Tuleeko siitä uusi normaali?

”Ei sentään vielä 2050”, sanoo Räisänen.

Pääkaupunki saa kuitenkin jättää jäähyväiset vanhan ajan pakkastalville. Lunta kertyy jokunen sentti, mutta se saattaa kadota muutamassa päivässä.

Etelään sataa kohtalainen lumipeite pari kertaa vuosikymmenessä.

Talvi myös lyhenee molemmista päistä. Marraskuu muistuttaa etelässä enemmän syksyä kuin talvea. Maaliskuussa kukaan ei puhu enää talvesta.

Entä ne hiihtokelit? Pitääkö etelän ihmisen lähteä Lappiin asti löytääkseen varmasti latuja?

Riippuu, millaisen varmuuden haluaa. Jotta lunta löytyisi yhtä lailla kuin etelästä nykyisin, täytyy suksia Lappeenranta–Raahe-linjan pohjoispuolelle.

Teemu Salonen
Helsingin Huopalahti viikko sitten sunnuntaina. Vesikeliä on 25 vuoden kuluttua luvassa nykyistä useammin.
Helsingin Huopalahti viikko sitten sunnuntaina. Vesikeliä on 25 vuoden kuluttua luvassa nykyistä useammin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!