Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tieteen viikko: Tulostettuihin kehonosiin kasvoi verisuonia, jäätynyt karhukainen heräsi 30 vuoden jälkeen, GPS löytää pian paikkasi sentilleen

HS:n tiedetoimitus keräsi yhteen viikon mielenkiintoisimmat tiedeuutiset.

Tiede
 
Näin tulostetaan ihmiskudosta
Näin tulostetaan ihmiskudosta
Tältä näyttää 3d-bioprinttaus ja sen tulokset. Kuva: Reuters, toimittaja: Heidi Lämsä

Tulostettuihin kudoksiin kasvoi verisuonisto, kertoi yksi viikon tiedeuutisista. Ihmisen varaosien valmistus edistyi aimo loikan, kun yhdysvaltalaiset tutkijat onnistuivat tulostamaan kehonosia, jotka pysyvät elossa eläimissä. Tutkijat valmistivat 3d-printterillä luuta, rustoa ja lihasta. Kun osat siirrettiin eläimiin, niihin kasvoi verisuonisto.

Printtereillä on aiemminkin kerrostettu soluista siirteitä, mutta ne ovat olleet liian hauraita kestämään kirurgisia toimenpiteitä. Niistä on myös puuttunut verenkierto.

Tutkijat lisäsivät printteihin myös suonia muistuttavia mikrokanavia. Ne huolehtivat hapen ja ravinnon perillemenosta, kunnes kudoksiin ehti kehittyä oma verisuonisto.

Tutkijat kokeilivat myös tulostetun lihaskudoksen siirtämistä rottiin. Kahdessa viikossa kudokseen syntyi verisuonisto, ja siinä näkyi merkkejä myös hermotuksesta.

Karhukainen on herätetty 30 vuoden pituisesta talviunesta. Karhukaiset sulatti eloon japanilaiset tutkijat.

Vain 0,2 millin mittainen karhukainen Acutuncus antarcticus oli jäässä 30 vuotta ja heräsi sitten eloon tutkijoiden silmien alla. Karhukainen oli peräisin jäisestä sammalnäytteestä, joka oli otettu talteen lokakuussa 1983 Etelämantereelta. Toukokuussa 2014 sammal sulatettiin ja kasteltiin.

Näytteestä otettiin kaksi yksilöä ja yksi muna, jotka pantiin kasvamaan ravintoalustalle. Toinen täysikasvuisista karhukaisista ja munasta kuoriutunut poikanen selviytyivät. Ne onnistuivat jopa lisääntymään.

Karhukaiset kuuluvat eläimiin, jotka pystyvät väliaikaisesti sammuttamaan aineenvaihduntansa jäätyessään tai kuivuessaan. Ilmiötä kutsutaan kryptobioosiksi.

Meripihkasta löytyi Dominikaanisessa tasavallassa kaksi jopa 20–30 miljoonaa vuotta vanhaa kukkafossiilia. Kukat ovat perunan ja pippurin muinaisia sukulaisia.

Meripihkassa kokonaisina säilyneet kukat ovat harvinaisia. Usein kukkasista on jäljellä vain hede siellä, terälehti täällä.

Kukkien täydellisesti säilynyt muoto auttoi tutkijoita määrittämään lajin. Kyseessä oli tieteelle uusi Strychnos-kasvisuvun edustaja. Lähes kaikki suvun noin 200 lajia ovat tavalla tai toisella myrkyllisiä.

Satelliittipaikannus GPS tarkentuu metreistä sentteihin.

Radiosignaalien tutkijat kehittivät Kalifornian yliopistossa Riversidessa aiempaa tehokkaamman tavan laskea tietoja, joita satelliittipaikannus eli GPS-järjestelmä tarjoaa.

Käytännössä tarkkuus paranee tutkijoiden mukaan metreistä sentteihin. Se auttaa esimerkiksi itsestään ajavien ajoneuvojen kehittelyssä. Myös ilmailun ja vesiliikenteen navigointi tarkentuu. Ennen pitkää täsmentynevät myös matkapuhelimien sijaintitiedot.

Pääsiäissaarelaiset eivät sotineet itseään tuhoon, todisteli antropologian professori Carl Lipo Binghamtonin yliopistosta.

Pääsiäissaari eli Rapa Nuin saari tunnetaan jättiläismäisistä, päätä esittävistä moai-kiviveistoksistaan. Tavallisen käsityksen mukaan veistokset rakentanut sivilisaatio olisi romahtanut sisällissotiin kauan ennen kuin ensimmäiset eurooppalaiset purjehtivat saarelle 1700-luvulla.

Uusi, saarelta löytyneiden tarvekalujen analyysi vie osaltaan pohjaa käsitykseltä, että sikäläinen sivilisaatio olisi tuhoutunut sodissa. Sotateorian tueksi on esitetty yhtenä todisteena laavalasista tehtyjä kolmikulmaisia pieniä esineitä, joita on löytynyt runsaasti saaren rannoilta. Esineitä kutsutaan mata’aiksi, ja niitä on pidetty aseina.

Nyt on päädytty toiseen tulokseen. Tutkijat analysoivat mata’a-esineiden muotoja, vertasivat niitä muihin perinteisiin aseisiin eri puolilta maailmaa ja totesivat, että ne olisivat toimineet huonosti aseina.

Mata’a-esineet olivat arkeologin mukaan tavallisia tarvekaluja, mihin viittaa se, että niitä löytyy joka puolelta saarta. Niitä käytettiin mahdollisesti tatuointien tekoon tai kasvien käsittelyyn.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!