Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kömpelöinä pidetyt dodot olivat petoja haistamaan ja aika fiksujakin

Tiede
 
Craig Chesek / AMNH
Täysikasvuinen dodo oli noin metrin korkuinen ja painoi 20 kiloa.
Täysikasvuinen dodo oli noin metrin korkuinen ja painoi 20 kiloa. Kuva: Craig Chesek / AMNH

Mauritiuksendodo eli drontti oli suuri lentokyvytön lintu. Viimeiset elävät yksilöt nähtiin tiettävästi vuonna 1662, mutta populaarikulttuurissa laji esiintyy yhtenään – ja useimmiten tyhmänpuoleisena hahmona. Dodo palloilee muun muassa Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjassa, Aku Ankoissa ja Ice Age -elokuvassa.

Nyt tutkijat ovat saaneet selville, että sukupuuttoon kuollut kömpelö siivekäs olikin aika fiksu. Lisäksi sen aivoista löytyi kookas hajukäämi, eli hermokudossukkula, johon hajuhermot liittyvät. Tämä on linnulle epätavallinen piirre, sillä yleensä näkö on niille keskeinen aisti.

Maassa astelevat dodot ovat todennäköisesti löytäneet ravintoa hajuaistinsa avulla. Se saattoi koostua hedelmistä, pienistä selkärankaisista ja simpukoista.

Dodojen elintavat ja biologia tunnetaan ymmärrettävistä syistä huonosti. Ne elivät Mauritiuksella, jossa ei ollut petoja. Linnut eivät ymmärtäneet pelätä, kun saarelle 1500-luvun lopussa saapui merimiehiä sekä uudisasukkaita ja heidän mukanaan sikoja, koiria ja kissoja. Alle sadassa vuodessa dodot oli syöty loppuun.

Kadonneita lintuja on vaikea tutkia, sillä vain hyvin harvaan museoon on tallennettu minkäänlaisia näytteitä niistä.

Eugenia Gold Stony Brookin yliopistosta löysi kuitenkin Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta hyvin säilyneen dodon kallon. Hän otti siitä ja seitsemän kyyhkylajin kalloista kerroskuvia. Kyyhkyt ovat dodojen eläviä serkkuja.

Kuvien avulla Gold rakensi virtuaalisia malleja aivoista ja sen rakenteista. Hän vertasi tuloksiaan malleihin, joita oli jo aiemmin luotu mauritiuksendodon lähisukulaisesta rodriguezindodosta. Tuo laji sinnitteli 1700-luvulle, kunnes kissat ja ihmiset metsästivät sen kuoliaaksi.

Gold ja hänen kollegansa vertasivat lintujen aivojen ja kehojen kokoja. He päätyivät siihen, että mauritiuksendodo asettuu mukavasti jonoon.

”Sen aivot eivät ole erityisen suuret eivätkä pienet, vaan juuri sen kokoiset kuin voisi ennustaa ruumiin mittojen perusteella”, Gold sanoo Amerikan luonnonhistorian museon tiedotteen mukaan.

Aivojen koon perusteella mauritiuksendodot olivat todennäköisesti yhtä älykkäitä kuin kyyhkyt, joita pidetään nokkelina lintuina. Ainakin ne suunnistavat ilmiömäisesti. Tavallisista puluista voidaan kouluttaa viestikyyhkyjä, jotka osaavat vaikkapa kuljettaa verinäytteen onnettomuuspaikalta sairaalaan.

Tutkijat löysivät myös oudon mutkan dodon kaarikäytävässä, korvassa sijaitsevassa tasapainoelimessä. Sen tarkoituksesta heillä ei ole aavistustakaan.

Tutkimuksen julkaisi Zoological Journal of the Linnean Society.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!