Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Avaruusteleskooppi havaitsi hyvin kaukaisen galaksin valon

Tiede
 
nasa
Oikealla suurennoksena etäisimmän kuvatun galaksin valoa 13,4 miljardin valovuoden päässä. Kuvan pisteitä suurin osa on galakseja.
Oikealla suurennoksena etäisimmän kuvatun galaksin valoa 13,4 miljardin valovuoden päässä. Kuvan pisteitä suurin osa on galakseja. Kuva: nasa

Avaruusteleskooppi Hubble on kuvannut hyvin etäistä galaksia. Se on niin kaukana, että valo tästä galaksista on matkannut avaruudessa noin 13,4 miljardia vuotta Maahan.

Galaksin luettelonimi on GN-z11. Se on Otavan tähtikuvion suunnassa, mutta tietenkin mahdoton nähdä tavallisilla kaukoputkilla.

Avaruusobservatorio Planck mittasi vuonna 2014 universumin iäksi 13,82 miljardia vuotta. Toinen tapa kuvata galaksin etäisyyttä on, että Hubble kuvasi galaksin ”vain” 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa.

Tähtitieteilijät sanovat, että he luottavat mittaukseen, koska he pystyivät analysoimaan kohteen valoa. Tällaisia spektroskooppisia arviointeja on yleensä vaikea tehdä etäisistä kohteista. Jos sen voi tehdä, on myös arvio galaksin etäisyydestä tarkka.

Löydöstä kertoo Astrophysical Journal ja Yhdysvaltain tähtitieteellisen seuran tiedote.

”Tämä on Hubblen huikein saavutus galaksien historian tutkimisessa”, sanoo tähtitieteilijä Pascal Oesch Yalen yliopistosta. Hän on yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

”Hubble osoitti taas kuinka ihmeellinen se on, jopa 26 vuoden käytön jälkeen.”

Kun avaruusteleskooppi aloitti 1990-luvun alussa, tutkijat löysivät sen avulla ensiksi galakseja, jotka olivat yli seitsemän miljardin valovuoden päässä.

Tutkijat uskovat, että Hubble on nyt aivan sillä teknisellä rajalla, mitä se voi nähdä. Mutta ei hätää. Hubblen seuraaja on James Webb -avaruusteleskooppi.

Se näkee melko varmasti vieläkin syvemmälle avaruuteen. James Webb on jo lähes koottu, ja se on määrä lähettää avaruuteen vuonna 2018 .

Sen välineitä viritetään infrapunan alueelle. Sen avulla James Webb voi nähdä valoa, joka syttyi aivan ensimäisissä maailmankaikkeuden tähdissä. Tähtitieteilijät arvioivat, että ensimmäiset tähdet syttyivät noin 13,6 miljardin valovuoden päässä.

Tutkijat haluavat kovasti nähdä ne tähdet, jotka syttyivät ensiksi maailmankaikkeudessa ja myös ne olot, joissa ne ovat syntyneet. Tähdet olivat todennäköisesti jättitähtiä. Ne syttyivät kylmään kaasuun, joka silloin hallitsi maailmankaikkeutta.

Tähtien elinkaari oli lyhyt mutta kirjaimellisesti loistava. Tähdet tuottivat luhistuessaan ensimmäiset raskaat alkuaineet maailmankaikkeuteen. Ilman niitä meitäkään ei olisi.

Oesch sanoo, että GN-z11:n koko on vain nelisen prosenttia kotigalaksimme Linnunradan koosta ja prosentti galaksimme tähtien massasta.

”Yllättävää on kohteen kirkkaus ja se, kuinka nopeasti galaksi kasvaa ja tuottaa uusia tähtiä”, sanoi Oesch. Galaksin kasvun vauhti ei oikein sovi nykyisiin malleihin.

GN-z11 löydettiin Hubblen Wide Field Camera 3:lla. Se asennettiin Hubbleen sen viimeisellä huoltolennolla, jonka avaruussukkula Atlantis teki vuonna 2009.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit