Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaistutkimukset: Kesäaikaan siirtyminen aikaistaa aivohalvauksia ja sydänkohtauksia

Aivo- ja sydäninfarkteja sattuu enemmän kesäaikaan siirtymisen viikolla mutta niiden kokonaismäärä ei kasva kellojen siirrosta.

Tiede
 
Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Kellot siirretään tunnilla eteenpäin 27.3. kello kolme aamuyöllä.
Kellot siirretään tunnilla eteenpäin 27.3. kello kolme aamuyöllä. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Kellojen siirtäminen kesä- tai talviaikaan nostaa väliaikaisesti aivoinfarktin riskiä, osoittaa Suomessa tehty uusi tutkimus.

Aivoinfarktissa aivojen verenkierto pysähtyy tukoksen johdosta hetkellisesti. Aivohalvauksista lähes 90 prosenttia on nimenomaan veritulpista johtuvia, loput syntyvät verisuonen repeämästä.

Aikaisemmin on huomattu, että aivoinfarktin vaara kasvaa, kun ihmisen vuorikausirytmi häiriintyy esimerkiksi vuorotyön takia. Suomalaistutkimuksen mukaan jo yhden tunnin häiriö, joka seuraa kellojen siirrosta, näyttää vaikuttavan samaan suuntaan.

Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen on kutsuttu Yhdysvaltain neurologisen seuran AAN:n kokoukseen esittelemään vielä julkaisematonta tutkimusta.

Tutkijat tarkastelivat Suomessa sattuneita aivoinfarkteja kymmenen vuoden ajalta. He vertasivat aivoinfarktin esiintyvyyttä kahdella eri potilasryhmällä: toiset olivat joutuneet sairaalaan viikon sisällä kellojen siirtämisestä, toiset kaksi viikkoa ennen tai jälkeen kyseisen kellonsiirtoviikon. Ero esiintyvyydessä kertoisi siis aivoinfarktien yhteydestä kesä- tai talviaikaan siirtymiseen.

Kävi ilmi, että aivoinfarktia esiintyi kahdeksan prosenttia enemmän kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Kahden päivän jälkeen ei kuitenkaan eroa enää ollut. Näin kävi sekä talvi- että kesäaikaan vaihdettaessa.

Kellojen siirto ei Ruuskasen mukaan niinkään lisää aivoinfarkteja vaan aikaistaa niitä.

”Ei voi sanoa varmuudella, että tapahtui ylimääräisiä aivoinfarkteja. Ihmiset, jotka saivat aivoinfarktin parin päivän aikana kellojen muutoksesta, olisivat todennäköisesti saaneet sen jossain vaiheessa myöhemmin muutenkin”, Ruuskanen sanoo.

”Riski on pieni, mutta se vaikuttaa niihin, joilla on ennestäänkin alttiutta.”

Kellojen siirto lisäsi eniten syöpää sairastavien ja vanhusten aivohalvauksia. He kuuluvat muutenkin riskiryhmään. Syöpäpotilailla vaara oli 25 prosenttia ja yli 65-vuotiailla 20 prosenttia todennäköisempi kellojen siirtämisen jälkeen kuin muina aikoina.

Mekanismi, jonka takia vuorokausirytmin häiriö lisää aivoinfarktin riskiä, on vielä epäselvä.

Myös sydän näyttää rasittuvan kellojen siirrosta, osoitti toinen Tyksin tutkijoiden hiljattain tekemä tutkimus. He tarkastelivat sydäninfarktista johtuvien sairaalahoitojaksojen määrää kellojensiirtojen jälkeisellä viikolla ja vertasivat sitä normaaliviikkoa edustaviin lukuihin. Tiedot olivat vuosilta 2001–2009.

Kellojensiirto ei lisännyt hoitojaksojen kokonaismäärää sen paremmin syksyllä normaaliaikaan palattaessa kuin keväällä kesäaikaan vaihdettaessa. Infarktien ajankohta kuitenkin muuttui.

Sydäninfarktit lisääntyivät keväällä sen viikon keskiviikkona, jolloin kelloja siirrettiin kesäaikaan. Sitä vastoin normaaliaikaan syksyllä siirryttäessä kuvio oli toisenlainen: infarktien määrä väheni siirtoa seuranneena maanantaina ja lisääntyi taas torstaina.

Talviaikaan siirryttäessä ihmiset saavat nukkua pidempään, kun he saavat ylimääräisen tunnin itselleen. Tutkijat eivät kuitenkaan ota kantaa, voiko tällä olla yhteyttä infarktien vähenemiseen kellonmuutosta seuraavana maanantaina.

Sydäninfarktitutkimus julkaistiin Annals of Medicine -lehdessä joulukuussa. Siitä kertoo myös Tyksin tiedote.

Korjattu 4.3. kello 13.58: Jori Ruuskasen ensimmäiseen sitaattiin lisätty lievennykset ’varmuudella’ja ’todennäköisesti’.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!