Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat

Lihan käsittelyn taito mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen.

Tiede
 
Kimmo Taskinen
Kun esivanhempamme keksivät pilkkoa lihaa pienemmäksi, pureskelupakko väheni ja aivot lähtivät kasvuun.
Kun esivanhempamme keksivät pilkkoa lihaa pienemmäksi, pureskelupakko väheni ja aivot lähtivät kasvuun. Kuva: Kimmo Taskinen

Liha ja sen käsittely helpommin pureskeltavaan muotoon ovat olleet yksi lajinkehityksemme merkittävimmistä edistysaskelista. Tähän tulokseen tulivat Harvardin yliopiston tutkijat, jotka keksivät tarkastella ihmisten pureskeluun käyttämää aikaa ja verrata sitä muihin lajeihin.

Useimmat liskot ja muut eläimet hotkaisevat ravintonsa kokonaisena, mutta nisäkkäät eivät yleensä purematta niele. Pureskelun ansiosta nisäkkäät pystyvät hyödyntämään syömänsä ravinnon tehokkaammin, mutta sillä on varjopuolensakin: monilla nisäkkäillä leijonanosa päivästä menee leukojen jauhaessa.

Lähin sukulaisemme simpanssi viettää liki puolet ajastaan pureskellen. Jauhaen kuluivat myös varhaisten esi-isiemme päivät, kunnes he 2–3 miljoonaa vuotta sitten alkoivat käsitellä ruokaansa pilkkomalla sitä kivityökaluilla ja syödä enemmän lihaa. Tutkijoiden mukaan uusi ruokavalio käsittelytekniikkoineen säästi esi-isiltämme jopa 2,5 miljoonaa rouskaisua vuodessa.

Tutkijat testasivat lihan käsittelyn vaikutusta pureskeluun syöttämällä koehenkilöille vuoron perään raakaa, murskattua, siivutettua ja kypsennettyä vuohen lihaa. Kun he olivat pureskelleet suupalan nielaisukelpoiseksi, heitä pyydettiin sylkäisemään se takaisin lautaselle kuvattavaksi ja analysoitavaksi. Lisäksi heidän pureskeluun käyttämänsä lihasvoima mitattiin antureilla.

Selvisi, että ihmisen hampaat iskevät erittäin heikosti raakaan lihaan, mutta jo pelkkä siivuttaminen auttaa huomattavasti. Näin kyky käsitellä ruokaa on tuonut lihan kaltaisen runsasenergisen ravinnon lajimme saataville. Tämä mahdollistui jo paljon ennen lihan kypsentämisen hyödyntämistä.

Prosessoinnin seurauksena esivanhempiemme hampaat, leuat ja puremalihakset pienenivät ja kasvot lyhenivät, mikä mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen. Myös metsästykseen ja keräämiseen perustuva elämäntapa tuli mahdolliseksi, kertovat tutkija Katie Zink ja professori Daniel Lieberman Harvardin tiedotteessa.

Kaksikon mukaan ruuan hienontaminen muutenkin kuin hampaita rouskuttamalla oli yksi keskeinen Homo-suvun kehityksen mahdollistanut tekijä.

Tutkimuksen julkaisi Nature.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit