Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: Korvavalo muuttaa aivofysiologiaa – professori suhtautuu tuloksiin varauksellisesti

Korvakäytävän kautta annettava valo vaikuttaa aivojen sähköiseen toimintaan, huomattiin Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa.

Tiede
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Valo pääsee uuden tutkimuksen mukaan korvasta aivoihin.
Valo pääsee uuden tutkimuksen mukaan korvasta aivoihin. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Korvan kautta annettava valo muuttaa aivojen sähköistä toimintaa, totesivat Tampereen yliopistollisen sairaalan neurotieteilijät. He käyttivät kokeissaan Valkee-yhtiön korvavalonappeja, joiden toimintaperiaatteet ja hyödyt on usein kyseenalaistettu. Tutkimus julkaistiin Plos One -tiedelehdessä.

Kokeisiin osallistui 18 tervettä nuorta aikuista. He tekivät visuaalisia tiedonkäsittelyn tehtäviä korvissaan korvavalonapit, jotka olivat heidän tietämättään välillä päällä ja väillä sammuksissa. Tehtäviin liitettiin uhkaa merkitseviä tunneärsykkeitä. Niiden vaikutusta koehenkilöiden reaktioaikoihin ja aivojen sähköisen toimintaan mitattiin.

Tulos oli, että valolla ei ollut vaikutusta käyttäytymiseen eli reaktioaikoihin tai virheisiin mutta aivovasteissa vaikutus tuli esiin.

Aivojen EEG-mittauksen kohde oli niin sanottu P300-herätevaste, joka on herkkä ympäristön ja tunneärsytyksen vaikutuksille. Sitä on paljon tutkittu erilaisissa tarkkaavuustesteissä, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Kaisa Hartikainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

”Koehenkilöiden suorittama näkötarkkaavuustesti sai aikaan P300-herätevasteen. Silloin kun valo ei ollut päällä, tunnepitoiset, uhkaa ilmaisevat ärsykkeet aiheuttivat muutoksen P300-vasteessa. Muutosta ei enää nähty, kun valo oli päällä. Uhkaärsytyksen vaikutus jäi siis pois”, kertoo Hartikainen.

Tutkijat myös totesivat, että valo pääsee kallon läpi vainajalle tekemillään kokeilla.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta suhtautuu varauksellisesti tutkimukseen. Hänen mielestään ratkaisevaa on, että korvavalolla ei huomattu mitään muutosta käyttäytymiseen, jota tutkimuksessa mitattiin reaktioajoilla.

”Käytännön tasolla tämä ei osoita, että valolla olisi mitään vaikutusta, sillä tulos ei näy koehenkilöiden käytöksessä”, Partonen sanoo.

Hänestä tutkijat myös tekevät kovin pitkälle meneviä spekulaatioita mahdollisista valohoidoista tai aivojen valoherkkyydestä, vaikka EEG-analyysissä näkyi vain hienovaraisia muutoksia.

Hartikaisen mukaan aivojen fysiologiassa voi olla muutoksia, vaikka se ei näkyisi käyttäytymisessä. Hän kyllä myöntää olevansa samaa mieltä Partosen kanssa, että he ovat tehneet aika rohkeita johtopäätöksiä.

”Pitää olla varovainen, kun on vain yksi mittari, jossa on nähty muutos. Tarvitaan lisää tutkimuksia, jotka toistavat tuloksen ja saavat muilla mittareilla näkyviin vaikutusta. Olemme esittäneet tulokset vähän raflaavasti, mutta olemme innostuneita, koska löydös näyttää merkittävältä.”

Hartikainen vielä korostaa, että he eivät ole varsinaisesti ottaneet hoitoihin kantaa, koska eivät niitä tutkineet.

”Emme myöskään tiedä, onko nähty muutos suotuista, haitallinen vai neutraali. Eli lisätutkimuksia tarvitaan tästäkin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!