Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaistutkijat olivat viisi vuotta hälytysvalmiudessa yötä päivää – löytyi keino suojata tehohoitopotilaita aivovaurioilta

Hapenpuute vahingoittaa aivoja. Jalokaasuhoito suojaa niitä, osoitti suomalainen tutkimus.

Tiede
 
Tommi Taipale
Turkulais-helsinkiläiseen ryhmään kuului yhteensä puolensataa eri alojen lääkäriä, fyysikko, tilastotieteilijä ja teho-osaston hoitajia. Kuvan keskellä on laite, jolla ksenonia annostellaan potilaille. Sen ympärillä ovat erikoislääkäri Ruut Laitio, neurologian professori Risto O. Roine, tutkimuksen johtaja Timo Laitio, erikoislääkäri Harry Scheinin, erikoislääkäri Olli Arola, fyysikko Jani Saunavaara ja tutkimushoitaja Keijo Leivo.
Turkulais-helsinkiläiseen ryhmään kuului yhteensä puolensataa eri alojen lääkäriä, fyysikko, tilastotieteilijä ja teho-osaston hoitajia. Kuvan keskellä on laite, jolla ksenonia annostellaan potilaille. Sen ympärillä ovat erikoislääkäri Ruut Laitio, neurologian professori Risto O. Roine, tutkimuksen johtaja Timo Laitio, erikoislääkäri Harry Scheinin, erikoislääkäri Olli Arola, fyysikko Jani Saunavaara ja tutkimushoitaja Keijo Leivo. Kuva: Tommi Taipale

Jalokaasu ksenon suojaa aivoja hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta, todistaa joukko suomalaisia tutkijoita eilen tiistaina ilmestyneessä Jama-lehdessä.

He antoivat ensimmäisinä maailmassa ksenonia sydänpysähdyksen jälkeen elvytetyille tehohoitopotilaille. Tutkimus toteutettiin Turun ja Helsingin yliopistollisissa keskussairaaloissa vuosina 2009–2015.

Artikkeliin liittyvät

Kun ihmisen sydän lakkaa sykkimästä, hänen aivonsa eivät saa happea ja vahingoittuvat pysyvästi. Näitä aivovaurioita ei ole estänyt mikään tätä ennen tutkituista kymmenistä lääkeaineista, mutta ksenon näyttää lupaavalta.

Euroopassa sattuu jopa 700 000 sydänpysähdystä vuodessa. Moni uhreista kuolee, useimmat vakavan aivovaurion vuoksi. Potilaat ovat yleensä monella tavalla sairaita.

Suomalaisten tutkimuksessa arpa jakoi 110 potilasta kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista jäähdytyshoitoa ja toinen lisäksi ksenonia hengitysilman mukana.

Runsaat kaksi vuorokautta sydänpysähdyksen jälkeen otetut magneettikuvat paljastivat, että tavalliseen tapaan hoidetuilla potilailla 42 prosenttia aivojen valkean aineen hermoradoista oli merkitsevästi vaikeammin vaurioituneita kuin jalokaasua hengittäneillä.

Valkeasta aineesta koostuu puolet aivojen tilavuudesta. Siinä on hermoratoja, jotka muodostavat aivojen eri osien väliset yhteydet.

Jos ne vahingoittuvat, vaativa älyllinen toiminta voi häiriintyä niinkin pahasti, ettei normaali elämä suju. Esimerkiksi muisti, päättelykyky, tunteet, kieli ja keskittyminen voivat vaurioitua eri tasoisesti lievästä vaikeaan. Myös motoriikan ongelmia ja halvaantumisia esiintyy.

Sydänpysähdys aiheuttaa hapenpuutteen tasaisesti kaikkialla aivoissa. Sen sijaan esimerkiksi aivoinfarktissa yksi suoni tukkeutuu ja vaurio tulee vain sen suonittamalle alueelle.

Ksenonin hermosoluja suojaavasta vaikutuksesta on aiemmin saatu runsaasti todisteita eläinkokeissa, joita on tehty 2000-luvulla Lontoon Imperial Collegessa ja muissakin eurooppalaisissa laboratorioissa.

Jyrsijöillä ja porsailla on havaittu, että jalokaasu kiinnittyy aivojen glutamaattireseptoreihin ja estää niitä toimimasta.

Glutamaatti on tärkeä välittäjäaine, joka tosin aiheuttaa tuhoa, jos sitä on liikaa. Hapenpuute sysää vauhtiin oravanpyörän, jossa glutamaattireseptoreita aletaan valmistaa lisää ja myös glutamaattia syntyy entistä enemmän, selittää suomalaista tutkimusta johtanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Timo Laitio.

Lisäksi aivojen hapenpuute kiihdyttää ohjelmoitua solukuolemaa eli apoptoosia. Ksenon estää sitä muun muassa vauhdittamalla apoptoosia ehkäisevien proteiinien toimintaa ja vähentämällä solujen tuhoutumista edistäviä proteiineja.

Ksenon myös aktivoi joitakin hapenpuutteelta suojaavia ionikanavia. Sillä on edullisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön: se laskee sykettä eikä vaikuta sydämen supistumisvireyteen.

”Eläinkokeissa on nähty, että ksenon tehostaa jäähdytyshoidon tehoa. Miten se tämän tekee, sitä ei tunneta”, Laitio sanoo.

Vuodesta 2002 lähtien sydänpysähdyksen kokeneita potilaita on hoidettu jäähdyttämällä. Tämä tarkoittaa potilaan ruumiinlämmön laskemista 33–36 celsiusasteeseen vuorokaudeksi. Tätä ennen ei ollut keinoa vähentää hapenpuutteen aiheuttamaa aivovauriota. Vieläkään ei tiedetä, mikä lämpötila ja kesto kullekin potilaalle olisi sopivin.

Mutta se on varmaa, että apua tarvitaan äkkiä.

Koska hoidolla on tulenpalava kiire, tutkimukseen oli haasteellista värvätä potilaita, Laitio kertoo.

Hänen ryhmänsä löysi potilaat näin: Joku huomaa, että kanssaihminen menee elottomaksi. Taju katoaa eikä pulssia tunnu. Silminnäkijä hälyttää ambulanssin ja usein myös aloittaa paineluelvytyksen.

Ensihoitaja näkee sydänsähkökäyrästä, että potilaalla on vielä kammiovärinää eli sähköistä toimintaa, mutta ei pumppausta eikä verenkiertoa sydämessä. Nyt hälytetään tutkimuksen rekrytointiryhmä. Se oli viisi vuotta valmiudessa yötä päivää.

Ensihoitaja jatkaa elvytystä, kunnes potilaan sydän sykkii ja verenkierto palautuu.

Kun potilas on sairaalassa, paikalle kutsutaan hänen omaisensa. Tältä kysytään, voiko potilas osallistua uudenlaista hoitoa kokeilevaan tutkimukseen.

Jos läheinen allekirjoittaa luvan, seuraa arvonta. Potilas sijoitetaan ksenonia saavaan ryhmään tai verrokkeihin. Jalokaasun hengittäminen on aloitettava neljän tunnin kuluessa siitä, kun potilas on saatu sairaalaan.

Potilaan ruumiinlämpö lasketaan vuorokaudeksi 33 asteeseen. Ksenonia potilas hengittää 24 tuntia. Koko ajan sängyn vierellä istuu hoitaja säätämässä annostelua ja seuraamassa, ettei mitään yllättävää tapahdu. Tämä on tarpeen, koska vastaavaa hoitoa ei ole aiemmin annettu ihmisille.

Tutkijat seurasivat potilaita puoli vuotta tehohoidon jälkeen. Heistä 75 selvisi hengissä. Kaikki eivät toivu aivan ennalleen, mutta noin yhdeksän kymmenestä selviää itsenäisesti ja osa voi palata työhön.

Ksenonia saaneilla valkean aineen hermoradoissa on vähemmän vaurioita.

Ennen kuin ksenon voidaan ottaa yleiseen käyttöön teho-osastoilla, tarvitaan vielä laaja tutkimus, jossa voidaan havaita erot kuolleisuudessa ja neurologisessa tilassa. Sellainen on tarkoitus aloittaa vuonna 2017.

Hanketta suunnittelevat suomalaiset uranuurtajat ja lääketehdas Neuroprotexeon yhteistyössä Yhdysvaltain lääkelaitoksen FDA:n kanssa. Sen toteuttaisivat useat sairaalat Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Sitten täytyy tavoittaa 1 300 potilasta tismalleen oikealla hetkellä: heti sydänpysähdyksen jälkeen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit