Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jossittelu lujittaa uskonnollista vakaumusta

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kirkkohallituksen seinässä Helsingissä loistaa risti.
Kirkkohallituksen seinässä Helsingissä loistaa risti. Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Jossittelu saattaa vahvistaa ihmisen uskoa jumalaan, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Anneke Buffone Pennsylvanian yliopistosta kollegoineen tahtoi tietää, miten luottamus jumalaan oikein syntyy. ”Miksi valtaosa amerikkalaisista ja monet muut ympäri maailmaa hahmottavat jonkin taivaallisen tai hengellisen voiman vaikuttavan elämäänsä – ja miten he pysyvät uskossaan?”, Buffone pohti tutkimuksensa alkusysäystä tiedotteessa.

Hän arveli, että uskovaisuus saattaisi olla jossittelun eli tieteellisemmin kontrafaktuaalisen ajattelun tulosta. Entä jos -ajattelu voi saada oman elämän tapahtumat näyttämään ”tarkoitetuilta”, Buffone oletti. Esimerkiksi jos ihminen tuntee menneisyydessä välttyneensä joltakin pahalta, hän voi nähdä tapahtumissa johdatusta.

Tutkija testasi oletustaan kollegoidensa ja 280 opiskelijan avulla. Nämä pantiin kirjoittamaan essee jostakin tärkeästä elämäntapahtumastaan. Se sai olla joko kielteinen tai myönteinen.

Kolmasosaa ryhmästä pyydettiin miettimään, miten elämä voisi olla parempaa ilman tuota tapahtumaa. Kolmannes taas pistettiin pohtimaan, millä tavoin se olisi ikävämpää. Loput vain antoivat tapahtumasta lisää yksityiskohtia.

Kaikki vastasivat myös sarjaan kysymyksiä, joissa luodattiin heidän uskonnollisuuttaan.

Analyysi osoitti, että entä jos -ajattelu vahvisti uskovaisten uskoa siihen, että muisteltu tapahtuma ei ollut sattumaa. ”He hakivat selitystä – ja saivat vastaukseksi Jumalan. Tämä lujitti uskoa entisestään”, Buffone selittää.

Ilmiö oli voimakkainta silloin, kun ihmiset miettivät, miten elämä voisi olla surkeampaa ilman kyseistä tapahtumaa. Sitä pidettiin vahvana näyttönä Jumalan varjeluksesta.

Tutkijat toistivat testin sadalla uudella vapaaehtoisella, jotka eivät olleet opiskelijoita. Tulokset olivat samanlaiset.

"Toivon, että tulokset auttavat ymmärtämään ajattelua uskonnollisen vakaumuksen taiustalla. Vakaumus ei välttämättä ole sokeaa opinkappaleiden nielemistä, vaan siihen voi päätyä myös loogisen päättelyn kautta”, Buffone sanoo.

Tutkimuksen julkaisi Social Psychological and Personality Science.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!