Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ilmastonmuutos uhkaa Ranskan viinejä

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Elizabeth Wolkovich
Viinirypäleitä kypsyy koetilalla Vauclusen seudulla.
Viinirypäleitä kypsyy koetilalla Vauclusen seudulla. Kuva: Elizabeth Wolkovich

Jos rakastat ranskalaisia laatuviinejä, kannattaa ryhtyä haalimaan pulloja kellariin. Viime vuosina moni viinitila on tuottanut erinomaisia vuosikertoja, mutta ilo on kohta ohi, varoittavat yhdysvaltalaistutkijat.

Ranskassa ja Sveitsissä parhaat viinit pullotetaan perinnäisesti sellaisina vuosina, kun poikkeuksellisen kuumaa kesää seuraa kuivuus ja rypäleet saadaan korjatuksi varhain. Toisin sanoen aikainen sadonkorjuu ennakoi huippuvuosikertaa.

Rypäleiden korjuuhetki on 30 viime vuoden aikana aikaistunut eri puolilla maailmaa. Tätä selittää ilmaston lämpeneminen: tutkijat ovat havainneet, että jokainen aste lisää lämpöä edistää korjuuta 6–7 päivällä, kertoo Columbian yliopiston tiedote.

Biologi Elizabeth Wolkovich Harvardin yliopistosta kollegoineen kävi läpi Ranskan viininkorjuurekisterit peräti 500 vuoden ajalta ja havaitsi, että rypäleet korjataan nyt kaksi viikkoa aiemmin kuin ennen. Keskilämpö kipusi Ranskassa viime vuosisadalla 1,5 celsiusastetta ja nousee yhä.

”1980-luvun jälkeen pohjoisen pallonpuoliskon lämpötila on selvästi muuttunut, ja Ranskan viininkorjuu on aikastunut ja aikastunut”, Wolkovich huomauttaa Harvardin tutkimustiedotteessa.

Lisälämmön takia köynnökset eivät enää tarvitse loppukesän kuivaa kautta tuottaakseen laaturypäleitä.

"Huono uutinen on se, että jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, viini ei paranekaan”, Wolkovich pahoittelee.

Hänen mukaansa saatamme olla jo hyvinkin lähellä vaa’ankieltä. Esimerkiksi vuonna 2003, kun manner kärvisteli ennätyshelteessä, sato korjattiin ennätysvarhain. Viinit olivat silti laadultaan hyvin epätasaisia.

Eikä kyse ole yhdestä viinitilasta tai alueesta, vaan koko Ranskasta, Wolkovich huomauttaa.

"Rekisterit kattavat Burgundyn, Bordeaux’n, Loiren – tietoja on jopa Sveitsin puolelta.”

Saattaakin olla, että osa viljelijöistä joutuu tulevaisuudessa vaihtamaan lajiketta tai laaksoa. On laskettu, että lämpenemisen myötä esimerkiksi ronkeli Pinot Noir -lajike ei pärjää enää Bourgognessa, Bordeaux taas voi menettää Cabernet- ja Merlot-rypäleensä.

Joidenkin tutkijoiden arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmesta nykyisestä viinialueesta ei enää sovi viininviljelyyn.

Yksittäisen tilan saati rinteen kohtaloa tutkijat eivät pysty ennustamaan, koska paikallisilmasto vaikuttaa rypäleiden laatuun ja kypsymistahtiin, Wolkovich toteaa.

Hänen mukaansa tuoreimmat tulokset toimivat hyvänä oppituntina siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todellisia ja välittömiä.

Tutkimuksen julkaisi Nature Climate Change.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!