Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suvasvesi on Suomen kolmanneksi syvin järvi – HSTV:n video näyttää, millaista elämää on 85 metrin syvyydessä

Kamerat saatiin muinaisen kraatterin pohjalle varta vasten teetetyn painekotelon avulla.

Tiede
 
Jotain valkoista vilahtaa Suvasveden pohjassa yli 85 metrin syvyydessä
Jotain valkoista vilahtaa Suvasveden pohjassa yli 85 metrin syvyydessä
Suvasveden syvin kohta on kraatteri, jonka meteoriitti rouhaisi noin 85 miljoonaa vuotta sitten. Helsingin Sanomien kuvaaja Jukka Gröndahl onnistui tallentamaan videota yli 85 metrin syvyydestä. Kun kameroiden painekotelo osuu pohjaan, siitä irtoaa mutaa, pieneliöitä ja pieniä kuplia. Kuvassa myös vilahtaa vaaleita otuksia. Ne ovat jäännemassiaisia. Nämä syviin ja kylmiin oloihin sopeutuneet äyriäiset pysyttelevät valoisaan aikaan syvänteissä kaloja paossa. Öisin ne nousevat pimeän turvin pintavesiin syömään eläinplanktonia.

Aurinko paistaa ja lokit lentelevät Suvasveden Kukkarinselän yllä. Siivekkäiden kiinnostusta selittää ulapalla puksuttava muikunpyyntialus Suvas 1.

Linnut odottavat kuitenkin tällä kertaa turhaan, sillä luvassa ei ole kalansaalista. Muikkuparvien sijasta Suvaksen kippari, eläkkeellä oleva kalastaja Paavo Savolainen tutkii kaikuluotaimesta järven pohjaa. Se on syvällä: 60, 70, 80, 85, 86, 87, 88 ja lopulta 89,6.

Jukka Gröndahl / HS
Muikunpyyntialus Suvas 1 seilaa Suvasveden Kukkarinselällä Kuopiossa.
Muikunpyyntialus Suvas 1 seilaa Suvasveden Kukkarinselällä Kuopiossa.

Meteoriitin törmäyksestä noin 85 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Suvasvesi North -kraatteri on Suomen järvien syvimpiä syvänteitä. Sen ansiosta Suvasvesi on Suomen kolmanneksi syvin järvi, jonka viralliseksi syvyydeksi on mitattu 90 metriä.

Jos Puijon tornin siirtäisi kraatterin pohjaan, jäisi pyörivän ravintolan katon päälle vielä 15 metriä vettä.

Ja nyt olisi tarkoitus kurkistaa, miltä pohjassa näyttää.

Kameran vieminen syvyyteen on oikeastaan Helsingin Sanomien valokuvaajan Jukka Gröndahlin hanke. Hänen sukunsa mökki sijaitsee Suvasvedellä, ja miestä oli alkanut askarruttaa, miltä pohjassa näyttää.

Jukka Gröndahl / HS
Kalastaja Timo Savolainen ja Juha Merimaa laskevat veteen kaksi kameraa painekotelossaan.
Kalastaja Timo Savolainen ja Juha Merimaa laskevat veteen kaksi kameraa painekotelossaan.

Kameraa ei kuitenkaan voi pudottaa noin vain syvyyteen. Gröndahl on teettänyt kameroille 55-kiloa painavan painekotelon, jonka sisällä syvänteeseen voidaan laskea kaksi kameraa. Kotelon valmistanut kangasalalainen konepaja Erive-Metalli on luvannut sen kestävän ainakin 16 barin paineen, minkä pitäisi riittää noin 150 metrin syvyyteen. Koska koteloa ei ole testattu käytännössä, teemme ensin koelaskun.

Lasku ja nosto onnistuvat kalastajaveneen vinsseillä hyvin, mutta säiliön avaaminen tuottaa pettymyksen. Sisälle on päässyt vettä. Ei paljon, mutta kuitenkin. Yhtä hymyä olleen Gröndahlin kasvoille ilmestyy häivähdys epätoivoa.

Seuraa pikainen neuvonpito. Lopulta päätämme laskea kamerat alas vuodosta huolimatta. Sovimme, että se tehdään nopeasti: äkkiä pohjaan ja takaisin ylös. Gröndahl kiristää kotelon kiinni erikoisen tarkasti.

Kameroiden lasku syvyyteen vie noin neljä minuuttia. 70 metrin kohdalla on kuitenkin pysähdyttävä hetkeksi, jotta kameran ajastus osuisi kohdalleen. Muutaman minuutin odotuksen jälkeen lasku jatkuu, kunnes köysi löystyy. Kotelo on pohjassa, suunnilleen 85,2 metrissä.

Noin minuutin päästä alkaa nosto. Neljä minuuttia tuntuvat pitkiltä. Lopulta saamme kotelon kannelle ja avatuksi.

Tulos on helpotus. Vettä oli tihkunut sisälle vain muutamia pisaroita. Kamerat pysyivät kuivina. Pian katselemme kuvia kajuutassa. Paavo Savolainen tarjoilee makkaraleipää ja teetä.

Jukka Gröndahl / HS
Kun painekotelo kameroineen osui yli 88 metrin syvyydessä pohjaan, siitä irtosi pieniä kuplia ja maa-aineista
Kun painekotelo kameroineen osui yli 88 metrin syvyydessä pohjaan, siitä irtosi pieniä kuplia ja maa-aineista

Ihmettelemme kuvissa näkyviä olentoja. Paavo Savolainen veikkaa niitä kuhiksi. Hänen poikansa, kalastaja Timo Savolainen ei ole yhtä vakuuttunut. Myöhemmin Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden lehtori Heikki Hämäläinen tunnistaa eläimet kuvasta.

”Kyseessä on massiäyriäinen, tarkemmin sanottuna Mysis relicta, eli jäännemassiainen. Ei siis kuha, vaikka kuhat näitä mieluusti syövät. Siksi ne piileskelevät valoisan aikaan näin syvällä”, Hämäläinen kertoo.

Teemme vielä kaksi laskua, yhden 86,1 metriin ja toisen 88,2 metriin. Vaikka kotelo uppoaa viimeisellä kerralla syvälle liejuun, on Gröndahl ilmeisen tyytyväinen otoksiin.

”Tavoite oli saada edes yksi hyvä kuva. Eiköhän se onnistunut”, Gröndahl toteaa.

Seuraavaksi hän aikoo suunnitella kevyemmän, yhden miehen liikuteltavissa olevan suojakotelon. Sen avulla Gröndahl kaavailee kuvaavansa myös Suomen muut vaikuttavat syvänteet esimerkiksi Päijänteessä ja Inarijärvessä.

Toki Suvasvedelläkin riittäisi tutkittavaa. Järvellä on myös toinen kraatteri, Suvasvesi South.

Tuoreiden tutkimusten mukaan järven kaksi kraatteria ovat erillisiä. Eteläinen on huimasti pohjoista vanhempi: vähintään 710 miljoonaa vuotta vanha. Kahden erillisen kraatterin järviä tunnetaan maailmasta vain kaksi.

Eteläinen kraatteri on kuitenkin vain noin 30 metriä syvä.

Korjaus 12.8. klo 14.23: Suomen keskisyvyydeltään syvimpien järvien lista on korjattu.

Suvasveden syvänteen pohjassa, yli 88 metrin syvyydessä, on mutaa ja pieneliöitä. Kuvassa erottuu valkoisia jäännemassiaisia.
Suvasveden syvänteen pohjassa, yli 88 metrin syvyydessä, on mutaa ja pieneliöitä. Kuvassa erottuu valkoisia jäännemassiaisia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit