Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hirvikärpäselle kelpaa mikä tahansa iso ja liikkuva kohde – Ihmiseen erehtyessään se on pulassa

Hirvikärpänen käy hanakasti kiinni ihmiseen, koska luulee tätä hirveksi.

Tiede
 
Hirvikärpänen hakeutuu lähimmän hirveksi luulemansa ison ja liikkuvan hahmon kyytiin, ja päätyy usein ihmisen iholle.
Hirvikärpänen hakeutuu lähimmän hirveksi luulemansa ison ja liikkuvan hahmon kyytiin, ja päätyy usein ihmisen iholle.
Fakta

Vainolainen idästä

 Hirvikärpänen levittäytyi Suomeen kaakosta 1960-luvulla.

 Saavutti poronhoitoalueen etelärajan 2007.

 Valikoi uhrinsa liikkeen perusteella, tummat ja suuret kohteet vetävät puoleensa.

 Purema voi aiheuttaa allergisen reaktion

Se ryömii hiuksissa vielä seuraavana päivänä. Se puree, ja monien mielestä yhä äkäisemmin. Eletään elokuuta, ensimmäisten hirvikärpästen sesonkia.

Hirvikärpäset kuoriutuvat hirven karvoista talvella pudonneista koteloista. Ajankohtaan vaikuttaa kesän lämpösumma. Lämpiminä kesinä pieniin kiusanhenkiin voi törmätä metsässä jo heinäkuussa. Voimakkain lentoaika ajoittuu elo-syyskuulle, kun vastakuoriutuneet yksilöt etsivät parittelukumppania ja hirveä parittelupaikaksi.

Yksittäisistä havainnoista kuulee usein jo alkukesästä, mutta ne ovat vääriä hälytyksiä. Sukulaislaji lintukärpänen harhauttaa helposti maallikon. ”Otukset muistuttavat erehdyttävästi toisiaan”, kertoo professori Arja Kaitala Oulun yliopiston biologian laitoksesta.

Lajit erottaa toisistaan siivistä. Hirvikärpänen pudottaa ne laskeuduttuaan ihmiseen, lintukärpänen ani harvoin.

Hirvikärpänen käy hanakasti kiinni ihmiseen, koska luulee tätä hirveksi, joka on Suomessa hyönteisen luontainen isäntäeläin.

Ihmiseen erehtynyt kärpänen on pulassa. Siivittä ei voi lentää. Se tippuu maahan ja kuolee.

Kyseessä on ilmiselvä menestyjä. Laji levisi Venäjältä nopeasti. Ensimmäiset havainnot tehtiin 1960-luvulla Mäntyharjulla ja Vehkalahdella. Pian lähes koko Suomi oli vallattu.

2000-luvulla eteneminen pysähtyi Oulun pohjoispuolelle Etelä-Lappiin, itärajalla Kuusamoon poronhoitoalueen eteläosiin. Ylä-Lapista on vain yksittäisiä havaintoja.

Leviäminen on ollut pysähdyksissä useita vuosia. Syy löytyy porosta.

”Hirvikärpänen tarraa poroon, mutta lisääntyy siinä kehnosti”, professori Kaitala sanoo. Poron tiheä karvapeite on sille liian hankala paikka. Myös porokarjan säännöllinen loislääkintä voi haitata hirvikärpästen lisääntymistä.

Hirvikärpänen on vasoille ja täysikasvuisille hirville paljon suurempi riesa kuin meille. Itä-Suomen yliopiston tutkijat laskivat yhdestä hirvestä 17500 hirvikärpästä. Suuret parvet kuppaavat eläimestä runsaasti verta sekä rei’ittävät sen turkkia ja heikentävät kuntoa.
Hirvikärpänen on vasoille ja täysikasvuisille hirville paljon suurempi riesa kuin meille. Itä-Suomen yliopiston tutkijat laskivat yhdestä hirvestä 17500 hirvikärpästä. Suuret parvet kuppaavat eläimestä runsaasti verta sekä rei’ittävät sen turkkia ja heikentävät kuntoa.

Suomessa hirvikärpäsen menestys on sidottu hirveen: hyönteinen ei pysty levittäytymään omin avuin. Hirven selässä se matkaa jopa 150 kilometriä. Siellä missä tavataan hirviä, vilisee myös hirvikärpäsiä. Lapissa hirviä on harvassa, mutta laiduntavia poroja on satojatuhansia.

Edes ilmasto ei aseta hirvikärpäselle esteitä.

”Kelien puolesta se pystyy elämään ja lisääntymään vaikka Utsjoen korkeudella”, Arja Kaitala sanoo.

Länsinaapurissa on toisin. Hirvikärpäset puuttuvat maan keski- ja pohjoisosista lähes kokonaan. Ruotsissa hirvikärpäsen pääisäntä on metsäkauris, jonka levinneisyyttä hyönteisen esiintyminen seuraa.

Suomen itärajalla sudet pitävät sekä hirvet että kärpäset kurissa. Hirvipulan takia esimerkiksi Ilomantsiin, Lieksaan ja Nurmekseen ei myönnetty tälle syksylle lainkaan pyyntilupia. Loiskärpäsiäkin lentelee Itä-Suomessa aiempaa vähemmän.

Millainen riesa on luvassa muuhun maahan tänä syksynä? Eniten ratkaisee paikallisen hirvikannan koko ja vasta toiseksi sääolot.

Syksyn, talven ja kevään hirven turkissa loisinut naaras jättää jälkeensä yli 10 000 koteloa, joista jokaisesta putkahtaa uusi kärpänen. Koteloita varisee hirvien talvehtimisalueille. Ilma kuhisee siivekkäitä erityisesti makuupaikkojen läheisyydessä. Hirvikärpänen pystyy lentämään vain joitakin satoja metrejä.

Lämpiminä kesinä kotelot kuoriutuvat nopeammin, mutta niiden määrä ei enää lisäänny. Varhain kuoriutuneet yksilöt voivat olla tavallista virkeämpiä ja ärhäkämpiä.

Suuret parvet kuppaavat hirvestä melkoisen määrän verta, rei’ittävät turkkia ja heikentävät eläimen kuntoa. Yhdessä yksilössä voi loisia jopa 20 000 hirvikärpästä.

Ihmiselle riesa on pienempi. Moni ei aluksi reagoi puremiin ollenkaan, mutta joka viidennelle kehittyy vuosien saatossa allerginen ihottuma. Puremakohtaan ilmestyy kivuliaita ja kutisevia paukamia. Niitä hoidetaan kuten mitä tahansa allergista ihottumaa, kortisonivoiteilla ja allergialääkkeillä.

Kemal Can / HS
Hirvikärpäset vähenevät Pohjois-Suomea kohti, koska hirvikantakin harvenee. Levinneisyyden raja kulkee Etelä-Lapissa, linjalla Kemistä Kuusamoon. Yksittäisiä havaintoja tehdään joka syksy pohjoisessakin Lapissa, mutta nuo otukset ovat ruskaturistien tuliaisia.
Hirvikärpäset vähenevät Pohjois-Suomea kohti, koska hirvikantakin harvenee. Levinneisyyden raja kulkee Etelä-Lapissa, linjalla Kemistä Kuusamoon. Yksittäisiä havaintoja tehdään joka syksy pohjoisessakin Lapissa, mutta nuo otukset ovat ruskaturistien tuliaisia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!