Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sairastumme helpoiten aamulla

Elimistö jarruttaa virusten leviämistä eri tavoin eri aikaan päivästä, havainnoivat brittitutkijat.

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Tatu Lertola
Vuorotyöläiset saattavat olla muita alttiimpia tartuntataudeille, sillä yötyö voi häiritä heidän sisäistä kelloaan.
Vuorotyöläiset saattavat olla muita alttiimpia tartuntataudeille, sillä yötyö voi häiritä heidän sisäistä kelloaan. Kuva: Tatu Lertola

Niisk, pärsk, köhköh. Virukset etsivät ahkerasti uusia isäntiä, kun ihmiset palaavat taas yhteen työpaikoille ja kouluun. Tuoreen tutkimuksen mukaan tartunnat leviävät herkimmin aamuisin, joten silloin kannattaa käsienpesussa olla erityisen tarkkana.

”Tartunnan ajankohta voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka alttiita olemme sairastumaan. Sillä on suuri merkitys siinä, miten virus onnistuu monistumaan. Toisin sanoen infektio tiettyyn aikaan päivästä aiheuttaa äkäisemmän infektion kuin toisena”, professori Akhilesh Reddy Cambridgen yliopistosta selittää tutkimustiedotteessa.

Tämä on linjassa tuoreiden tutkimusten kanssa, joiden mukaan influessarokotteen teho riippuu siitä, mihin aikaan päivästä se annetaan, tutkijat kirjoittavat.

Milloin se sitten tehoaa parhaiten?

”Aamulla”, Reddy täsmentää Helsingin Sanomille.

Eroa elimistön vastustuskyvyssä päivän mittaan selittää niin kutsuttu sisäinen kello, joka säätelee elimistön toimintaa unirytmistä kehon lämpötilaan ja immuunijärjestelmästä hormonieritykseen. Tätä sykliä hallinnoi monta niin kutsuttua ”kellogeeniä”, joista yksi on bmal1.

Tutkijat tarkastelivat sisäisen kellon ja bmal1:n yhteyttä virustartuntoihin hiirillä, joita pidettiin valossa ja pimeässä 12 tunnin jaksoissa. He tartuttivat hiiriin herpesvirusta eri aikoihin päivästä ja katsoivat, kuinka hyvin se leviää hiiren soluihin.

Kävi ilmi, että virukset monistuivat kymmenen kertaa nopeammin hiirissä, joihin se oli tartutettu aamutuimaan – eli silloin, kun hiiri normaalisti menee nukkumaan. Kymmenen tuntia myöhemmin saatu tartunta ei saanut solunsijaa elimistössä yhtä helposti.

Tapahtuuko meissä ihmisissä päinvastoin?

Ei, Reddy vastaa.

“Vaikka ihminen ei ole yöeläjä kuten hiiri, kellogeenimme noudattavat samaa päivä–yö-rytmiä, eli hiiren ja ihmisen kellogeenit käynnistyvät ja sammuvat samaan aikaan päivästä”, hän selittää.

Mekin siis sairastumme helpommin aamulla kuin illalla.

Kun tutkijat toistivat kokeensa sellaisilla hiirillä, joilla sisäistä kelloa vetävä bmail1-geeni oli tehty toimimattomaksi, virus monistui yhtä hanakasti mihin kellonaikaan vain.

Ajankohta vaikutti virusten monistumiseen jopa soluviljelmissä. Sen sijaan kun solujen kellokoneisto rikottiin, testiviruksina olleet herpes ja A-influenssavirus monistuivat aiempaa vauhdikkaammin. Nämä kaksi virusta leviävät eri tavalla.

”Jokaisessa solussa on biologinen kello, joka pitää solut kärryillä vuorokaudenajasta ja siitä, mitä ympäristössämme milloinkin tapahtuu. Tulostemme mukaan tämä kello määrittää myös sen, miten hyvin viruksen monistuminen onnistuu. Kun häiritsimme sisäistä kelloa joko soluviljelmässä tai hiirissä, tartunnan ajankohta ei enää merkinnyt mitään – virusten monistuminen oli aina nopeaa”, niin ikään tutkijaryhmään kuulunut Rachel Edgar kiteyttää.

“Tämä vihjaa, että vuorotyöläiset, joiden sisäinen kello häiriintyy, koska he työskentelevät välillä joinakin öinä ja nukkuvat toisina, ovat muita alttiimpia tartuntataudeille”, hän lisää.

Tutkijoiden mukaan bmal1 voi selittää myös sitä, miksi taudit, kuten influenssa, leviävät herkemmin väestössä talvella kuin kesällä. Bmail nimittäin toimii eri tavoin s eri vuodenaikoina: se on vähemmän aktiivinen talvikuukausina kuin kesällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!