Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ihmisella on taipumus demonisoida uutta, ja siksi geenimuokkaus, keinoäly ja Uber pelottavat meitä

Uuden teknologian vastustus on syvällä ihmisen mielessä, väittää Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma.

Tiede
 
Lauri Seppälä
Wikimedia commons
Luddiitit tuhosivat tehtaita Britanniassa1800-luvun alussa, koska he pelkäsivät koneiden vievän työpaikat.
Luddiitit tuhosivat tehtaita Britanniassa1800-luvun alussa, koska he pelkäsivät koneiden vievän työpaikat. Kuva: Wikimedia commons

”Nopein tapa selvittää, kuka on vihollisesi, on kokeilla jotakin uutta.” Näin kiteyttää Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma uutuusteoksessaan Innovation and Its Enemies: Why People Resist New Technologies.

Kirjassa käydään läpi uusien keksintöjen ja teknologioiden aiheuttamia ristiriitoja 600 viime vuoden ajalta.

Nykyvinkkelistä tarkasteltuna voi tuntua huvittavalta, että aikoinaan vastustusta ovat herättäneet muun muassa kahvi, painokone, margariini, maatilan koneellistaminen, sähkö, koneellinen jäähdytys ja äänitetty musiikki.

Törmäyksiä uuden ja vanhan välillä on luvassa kiihtyvässä määrin usealla saralla, arvioi Juma. Esimerkiksi itseohjautuvat autot muuttavat kuljetusalaa ja omistussuhteita. Lukuisat käyttäytymistä ennakoivat algoritmit muuttavat tapaa, jolla arkisia päätöksiä tehdään.

Juman mukaan ei vie enää pitkään ennen kuin robotit oppivat nopeammin kuin työntekijöitä voidaan kouluttaa.

Niin ikään terveydenhoidossa puhaltavat uudet tuulet. Diagnooseja tehdään tietokoneavusteisesti ja robotit voivat suorittaa leikkauksia. Lukuisat laitteet ovat muuttamassa lääkärin roolia.

Suurimpia eettisiä kiistakapuloita ovat geenimuokkaukset ja keinoäly. Joukko eturivin biologeja julkaisi maaliskuussa 2015 Science-lehdessä vetoomuksen, jonka mukaan niin sanottu crispr-geenitekniikka tulisi asettaa väliaikaiseen käyttökieltoon.

Skeptikkojen mukaan jonkin geenin korjaaminen voi aiheuttaa vikoja toisissa. Lisäksi he pelkäävät, että vahingolliset muutokset periytyvät ja pahimmillaan laittavat koko ekosysteemin sekaisin.

Keskustelussa keinoälystä osa raskaansarjan teknologiapioneereista on tuonut huolensa esiin. Esimerkiksi Microsoftin perustaja Bill Gates kertoo hämmästelevänsä, miksi ihmiset eivät ole huolissaan keinoälyn uhkakuvista.

Tesla Motorsin toimitusjohtajan Elon Muskin mukaan keinoäly on yksi suurimmista ihmiskunnan olemassaolon uhista. Samoja ajatuksia on esittänyt huippufyysikko Stephen Hawking. Taustalla on pelko, että keinoäly alkaa monistaa itseään tavalla, jolla se polkee ihmiskunnan alleen.

Uuteen teknologiaan kohdistuva vastustus tai sen torjunta ei ole todellakaan vain hetken harmitusta, vaan tällainen asenne on syvällä ihmisen perimmäisessä psykologiassa, kirjoittaa Juma.

Hänen mukaansa koko ymmärryksemme ihmisyydestä nivoutuu vahvasti uutta teknologiaa koskevaan epäluuloon.

”Yhteiskunnalla on taipumus vastustaa keksintöjä, jos niiden tulkitaan korvaavan ihmisyyttä sen sijaan, että ne laajentaisivat sitä.”

Toisin sanoen teknologiaa halutaan inhimillistää siten, että se on sopusoinnussa vallitsevien tottumusten kanssa. Juman mukaan ihmiset puoltavat tällaisia keksintöjä, vaikka ne olisivat tehottomia, kalliita, aikaa vieviä ja helposti hajoavia. Muun muassa ensimmäiset traktorit olivat sellaisia.

Tyypillistä on, että ihmiset hyväksyvät uuden keksinnön, mikäli se tukee heidän omia elintottumuksiaan sen sijaan että tuhoisi niitä. Esimerkiksi elektroniset laskimet ovat säästäneet päänvaivaa ilman, että olisivat varsinaisesti tuhonneet mitään.

Kun uusia innovaatioita demonisoidaan, samassa yhteydessä on Juman mukaan tavallista romantisoida vanhoja tuotteita ja tapoja.

”Innovaatioiden vastustajat nojautuvat perinteisiin ikään kuin nämä perinteet itsessään eivät olisi olleet aikoinaan keksintöjä.”

Juman mukaan ihmisiä ei ole helppoa saada innostumaan uudesta, jos keksintöjen hyödyistä puhutaan vain pitkällä aikavälillä. Maailman mitassa tästä aiheutuu massiivinen pulma: vanhoihin tottumuksiin tarrautuminen on usein vastoin ihmiskunnan pitkän ajan etua.

Melko vankka yksimielisyys tiedemaailmassa vallitsee siitä, että uudet teknologiat ovat välttämättömiä niin talouskasvun edistämiseksi, ihmisten tarpeiden täyttämiseksi kuin ympäristön suojelemiseksi.

Yksi Juman päällimmäisistä huomioista on, että tuskin koskaan ihmiset vastustavat uutta teknologiaa sulasta tietämättömyydestä. Pikemminkin kyse on siitä, että ihmiset haluavat suojella omia etujaan ja elinkeinojaan – olipa suojelijana sitten maitotila tai valtion hallitus.

Suomessa tästä syystä vastustetaan erityisesti niin sanottuun jakamistalouteen liittyviä uusia palveluja, sanoo dosentti Petteri Repo Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

”Varsinkin Uber on saanut kielteistä huomiota jo ennen taksiliikennetuomiota. Ylipäänsä jakamisen digitaalisiin teknologioihin suhtaudutaan nuivasti, kun ne haastavat vakiintuneita markkinajärjestelyjä”, Repo toteaa.

Juman mukaan uuden tekniikan vastustus kiihtyy, jos suuret ihmisjoukot mieltävät, että teknologian hyödyt kertyvät vain pienelle joukolle yhteiskunnassa, kun taas riskit rojahtavat suurten massojen niskaan.

PhotoJa / Alamy
Mielenosoittajat vastustavat geenimuokkausta ja suuryritys Monsantoa.
Mielenosoittajat vastustavat geenimuokkausta ja suuryritys Monsantoa.

Tästä syystä myös uutta teknologiaa tarjoavat suuryritykset kohtaavat niin usein voimakasta vastarintaa.

Suomessa tuore esimerkki tällaisesta edun ja riskien jakamisesta on isojen kauppaketjujen aikomus kerätä kanta-asiakastietoja. Muun maussa S-ryhmä aikoo tallentaa asiakkaiden tarkat ostostiedot, eikä etukortin käyttäjä voisi kieltää tiedonkeruuta.

Joskus uusi teknologia näyttää mukailevan kuluttajien toiveita, mutta silti he eivät sille syty. Repo havainnollistaa, että esimerkiksi kännyköiden videopuhelu oli alun perin keskeinen myyntiargumentti nykytyyppisille älypuhelimille.

Melko nopeasti kuitenkin selvisi, että puhelinlaitteita ja -verkkoja käytettiin mieluummin aivan muuhun, kuten verkossa surffailuun, valokuvaamiseen ja pelaamiseen.

”Videopuheluargumentti oli syntynyt enemmän teknologisten tavoitteiden kuin kuluttajien ymmärtämisen kautta”, Repo kertoo.

Suomalaisten innovaatiovastaisuutta on tutkinut myös Itä-Suomen yliopiston markkinoinnin professori Tommi Laukkanen. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet erityisesti innovaatioihin pankkipalveluissa, erityisesti mobiilipankkiin.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet koetun riskin hidastavan uusien pankkipalvelujen käyttöönottoa, mutta suomalaiset kuluttajat eivät Laukkasen tutkimusten mukaan liitä pankkipalveluiden innovaatioihin merkittävää riskiä.

Suomalaisilla vastustus kumpuaa Laukkasen mukaan enemmänkin siitä, ettei mobiilipankki tunnu tuovan itselle riittävästi lisäarvoa.

Laukkanen selvittää, että mobiilipankin käyttäjien osuus asiakaskunnasta on tällä hetkellä noin 15 prosenttia, mutta käyttäjien määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti.

”En sanoisi, että 85 prosenttia pankkien asiakkaista kokee ne hyödyttömiksi, mutta ehkä se koettu lisäarvo suhteessa nykyiseen tapaan toimia ei ole valtaosalla vielä ylittänyt kynnystä ottaa uutta palvelua käyttöön.”

Uusien teknologisten innovaatioiden määrä on moninkertainen suhteessa menneisiin vuosikymmeniin. Laukkasen mukaan ei silti ole nähtävissä, että innovaatioiden vastustus olisi voimakkaampaa nykyisin kuin ennen. Sen sijaan kuluttajat jakautuvat entistä selvemmin kahtia heihin, jotka ovat voimakkaasti innovaatio- ja teknologiaorientoituneita ja toisaalta retrohenkisiin, jotka nostavat menneiden aikojen tuotteita uudelleen muotiin.

”Jopo-pyörätrendi on tästä yksi esimerkki. Leikkisästi voi sanoa, että kun vaihteiden määrä on saavuttanut tietyn tason, tulee ähky ja haetaan ratkaisua, joka edustaa aivan toista ääripäätä.”

Lähdeteos: Calestous Juma, Innovation and Its Enemies: Why People Resist New Technologies. Oxford University Press 2016.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!