Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sotarobotteja suunnitellaan niin kiivasta vauhtia, ettei pelisäännöistä ehditä sopia

Sodassa mikrosirujen ja ohjelmistojen tekijät ehkä päättävät ensi kertaa, saako ihminen kuolla vai jäädä henkiin.

Tiede
 
Scott Merry / Yhdysvaltain merivoimat
Robottiaseet on yleensä suunniteltu jäljittämään ja tuhoamaan tutkia, laivoja, sukellusveneitä ja ilma-aluksia.
Robottiaseet on yleensä suunniteltu jäljittämään ja tuhoamaan tutkia, laivoja, sukellusveneitä ja ilma-aluksia. Kuva: Scott Merry / Yhdysvaltain merivoimat

Robotit muuttavat sodan, sanovat sotatutkijat. He vertaavat robottien tuloa sodankäynnin historiassa ruudin käyttöön tai atomipommiin.

Kymmenillä mailla on hankkeita, joissa robotteja kehitetään sotilaallisen käyttöön. Tätä on vaadittu kiellettäväksi. Se tuskin onnistuu, sillä sodassa mikään ei tapaa olla pyhää.

Robottiaseita suunnitellaan nyt eri maissa niin nopeasti, ettei pelisäännöistä ehditä sopia. Valtiot eivät nykyisin juuri keskustele uuden sotatekniikan rajoituksista, mikä lisää riskejä.

Jotkut toivovat, että robotit vähentäisivät ihmisuhreja. Sotarobotti voisi ampua vasta, kun sitä itseään on ammuttu ensin. Se voi olla kokonaan ampumatta, jos siviilejä on lähellä.

Robotti ei tunne stressiä eikä pelkoa. Jotkut pelkäävät, että robotit ryntäävät taisteluun jo ennen kuin se on alkanut.

Sotatutkijat puhuvat itsenäisistä roboteista. Ero itsenäisen ja ei-itsenäisen välillä voi olla vain yksi rivikoodi, sanoo Wendell Wallach, joka on tekniikan etiikan asiantuntija Yalen yliopistossa.

Robottien sodassa kummittelee myös bugi, virhe ohjelmoinnissa. Sen tietävät hakkerit.

Kysymys on myös käsitteistä. Joidenkin mukaan pitäisi puhua tappajaroboteista eikä autonomisista aseista.

Roboteilla käytävässä sodassa nopeus ratkaisee. Robottiase antaa sekunnin murto-osan edun, jota komentajat käyttävät. Siksi robottiaseet yleistyvät väistämättä, väittävät asiantuntijat.

Robottisodan puolustajat sanovat, että robotit eivät iske niinkään ihmisiin vaan tutkiin, aluksiin, sukellusveneisiin ja ilma-aluksiin.

Hiljalleen on herännyt keskustelua siitä, mitä robotit saavat tehdä sodassa itsekseen ja mitä eivät. Joulukuussa yli sata maata osallistuu Genevessä alan tapaamiseen, jota YK johtaa.

Mukana on vuonna 2009 perustettu kansainvälinen järjestö Icrac, joka pyrkii vähentämään ja estämään robottien käyttöä aseissa.

Kesällä 2015 yli tuhat tutkijaa ja asiantuntijaa varoitti tappajaroboteista. Joukossa olivat kosmologi Stephen Hawking, miljardööri ja keksijä Elon Musk ja Applen yksi perustaja Steve Wozniak, kielitieteilijä Noam Chomsky ja filosofi Daniel Dennett.

Sodankäynti on kuitenkin jo robotisoitunut. Vuodesta 2009 Yhdysvallat on surmannut miehittämättömillä etäohjattavilla lennokeilla arviolta 2 500 taistelijaa ja satakunta siviiliä 473 iskussa.

Jos sotarobotin algoritmi on oppiva, se voi muuttaa käyttäytymistään, ja yhtäkkiä ammunnan kohde voi vaihtua.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit