Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jaakko Kaprio selvittää kaksosten avulla, mikä meissä johtuu geeneistä, mikä ympäristöstä

Synnynnäisistä eroista on nykyisin lupa puhua, mutta 1970-luvun Suomessa aihe oli tabu.

Tiede
 
Mika Ranta / HS
Jaakko Kaprio sanoo, että kaksostutkimukset ovat tuoneet esiin ihmisten synnynnäisiä eroja.
Jaakko Kaprio sanoo, että kaksostutkimukset ovat tuoneet esiin ihmisten synnynnäisiä eroja. Kuva: Mika Ranta / HS
Kuka

Maailmalta takaisin

  Jaakko Kaprio, 64

  Akatemiaprofessori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin Fimmin johtaja.

  Julkaissut satoja tutkimuksia kaksosaineistoista.

  Asui lapsuuden ja nuoruuden ulkomailla, muun muassa Genevessä.

  Lukee populaaritiedettä, lenkkeilee ja käy oopperassa.

Tupakkateollisuuden edustajat luulivat tietävänsä, mitä tekivät, kun ryhtyvät rahoittamaan suomalaista kaksostutkimusta 1970-luvulla.

Yhtiöiden ylläpitämään Council for Tobacco Research -säätiöön oli tehnyt vaikutuksen Ruotsissa toteutettu kaksostutkimus. Siinä oli todettu, ettei tupakointi aiheuta rintakipuja.

Säätiössä oltiin tuloksesta mielissään. Niinpä se antoi rahaa myös suomalaisiin tutkimuksiin tupakoinnin ja sairauksien yhteyksistä.

Mutta tupakkateollisuus ei saanut, mitä tilasi. Tutkimukset vain vahvistivat käsitystä tupakoinnin terveysvaaroista. Lopulta säätiö veti rahansa takaisin. Alkuinnostuksen herättänyt ruotsalaistutkimuskin osoittautui virheelliseksi.

Noihin aikoihin kaksostutkimuksen parissa aloitti myös Jaakko Kaprio. Hän osoitti 1984 tarkastetussa lääketieteen väitöskirjassaan, että tupakointi lisää selvästi sepelvaltimotaudin riskiä.

Nyt väitöstutkimuksesta on vierähtänyt muutama vuosikymmen ja Kapriosta on tullut akatemiaprofessori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin Fimmin johtaja. Hän on myös kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa, missä on vuosia johtanut kaksostutkimusta yhdessä professori Markku Koskenvuon kanssa. Koskenvuo on jäänyt jo eläkkeelle.

Kun Kaprio aloitti, kaksostutkimusta katsottiin karsaasti. Se ei sopinut vallalla olleeseen ihmiskuvaan.

”70-luvun Suomessa oli lähestulkoon mahdotonta sanoa, että ihmiset ovat geneettisesti erilaisia. Suomen Akatemia ei rahoittanut sellaisia tutkimuksia vaan niitä, joiden mukaan ihminen on tyhjä taulu ja yhteiskunta pystyy muokkaamaa häntä haluamaansa suuntaan”, Kaprio kertoo.

”Oli illuusio siitä, että voidaan poistaa kaikki ihmisten väliset erot.”

Asenteessa oli professorin mukaan hyvääkin. Sille pohjalle pystytettiin peruskoulu, joka on onnistunut tasa-arvoistamaan koulutusta, ja kansanterveyslaki, joka toi terveyskeskukset kaikkiin kuntiin.

Kaksostutkimus vakiinnutti sittemmin asemansa ja teki selväksi, että meissä on synnynnäisiä eroja. Helsingin yliopiston kaksosaineistosta on tähän mennessä julkaistu jo yli 600 tutkimusta.

Kaksoset ovat tavallaan luonnon järjestämä koeasetelma. Heidän avullaan voidaan tutkia, mikä osuus ominaisuuksistamme määräytyy geeneistä ja mikä ympäristöstä.

Tyypillisissä kaksostutkimuksissa verrataan ensin identtisiä kaksosia keskenään ja epäidenttisiä keskenään. Identtisillä kaksosilla on samat geenit, kun taas epäidenttisillä on yhteisiä geenejä saman verran kuin sisaruksilla yleensä.

Jos identtiset kaksoset ovat jonkin ominaisuuden – pituuden, painon tai vaikka persoonallisuuden – suhteen samanlaisempia kuin epäidentiset kaksoset, on tämä viite siitä, että ominaisuus on osin geeneissä.

Asetelmalla on tutkittu vaikka mitä. Maailmalla on selvitetty kaksostutkimuksilla jopa poliittisten asenteiden perinnöllisyyttä. Tulosten mukaan geenit säätävät sitäkin, kallistutko oikealle vai vasemmalle ja sitä, miten suhtaudut maahanmuuttoon.

Kaprio ja kumppanit ovat Suomessa keskittyneet sairauksien, riippuvuuksien ja terveyden taustojen selvittämiseen. On katsottu myös, mikä on perimän osuus pituudessa ja koulumenestyksessä.

”Lähes kaikissa ilmiöissä on jonkinlaista genetiikkaa ja biologiaa mukana, koska ihminen on biologinen olento”, Kaprio selittää.

Vaikka geeneillä on osuutensa asioihin, ne eivät sanele kohtaloa. Jopa niin sanotuissa yhden geenin sairauksissa taudin puhkeamien ja kulku riippuu Kaprion mukaan muistakin geeneistä, elintavoista ja ympäristöstä.

Esimerkiksi yhdellä ja samalla liikehermoja tuhoavan als-taudin geenillä toinen elää taudin puhjettua puoli vuotta ja toinen yli kymmenen vuotta.

”Monitekijäisissä taudeissa ilmiöt ovat vielä paljon mutkikkaampia.”

Ympäristötekijöiden olennainen merkitys tulee hyvin esiin identtisillä kaksosilla.

”Vaikka heidän koko perimänsä on sama, elämänkaari ja sairastumiset ovat silti hyvin usein erilaiset. He ovat toki jonkin verran samankaltaisempia kuin tavallinen sisaruspari. Siitä huolimatta identtisten kaksosten eliniän odotteen ero on keskimäärin kahdeksan vuotta, kun se epäidenttisillä on yhdeksän”, Kaprio kertoo

Ei ollut itsestään selvää, että Kaprio teki uransa Suomessa. Hän vietti kosmopoliittisen lapsuuden ja nuoruuden.

Kaprion isä oli töissä Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa muun muassa Euroopan aluejohtajana.

Isän työ vei perheen ensin Egyptiin, missä Kaprio aloitti koulunsa amerikkalaisessa koulussa. Sittemmin he asuivat myös Genevessä ja Kööpenhaminassa.

Kun Kaprio oli suorittanut englantilaisen ylioppilastutkinnon, hän olisi päässyt opiskelemaan Oxfordin yliopistoon. Opiskelun aloittamista olisi kuitenkin pitänyt lykätä vuodella. Hän päätyi sittenkin Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Varhaiset vuodet maailmalla ovat olleet avuksi tiedepiireissä.

”Minulla on englannin taito parempi kuin suomen. Voin toimia tiedeyhteisössä melkein omalla äidinkielellä. Olen myös ollut luontaisesti tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisessä koulussa Genevessä oli yli sata kansallisuutta.”

Suomen molekyylilääketieteen instituutti Helsingin yliopistossa ei paljon häviä kansainvälisyydessä. Sen tutkijoista 40 prosenttia on ulkomaalaisia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit