Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Professori tyrmää puheet päivän tärkeimmästä ateriasta: ”Tiede ei tue väitteitä aamiaisen hyödyistä”

Tutkimusten mukaan aamiaisen laistaminen ei johda lihomiseen eikä ylensyöntiin myöhemmin päivällä.

Tiede
 
Fakta

Harva jättää väliin

 92 prosenttia miehistä ja 96 prosenttia naisista nauttii aamiaisen.

 Nuoret aikuiset ja keskiikäiset miehet jättivät muita useammin sen syömättä.

 Aamupalan osuus päivän energiansaannista on keskimäärin 18 prosenttia.

 Työpäivinä aamiaisten osuus aterioista oli pienempi kuin vapaalla.

Lähde: Finravinto 2012, THL.

Jätitkö aamupalan väliin ja säntäsit liikkeelle pelkän kahvikupillisen voimalla? Pahempi juttu. Ikiaikaisen terveysmantran mukaan aamiainen on päivän tärkein ateria. Ilman sitä ei päivä lähde kunnialla käyntiin.

Aamiaista mainostetaan lukuisilla terveyshyödyillä. Se virittää elimistöön täyteen energiaa ja antaa aivoille ja aineenvaihdunnalle aikamerkin — nyt hommiin! Se rytmittää ruokailua ja jakaa päivän aikana nautitun energian usealle aterialle. Sen ansiosta nälkä pysyy loitolla ja annoskoot aisoissa.

Parhaassa tapauksessa ihminen välttyy lihomiselta ja liialta verenpaineelta. Samalla riski sairastua diabetekseen ja sydäntauteihin pienenee.

Aamiaisen säännöllistä laistajaa uhkaa päinvastainen kohtalo: uupumus, ylipaino ja sepelvaltimotauti.

Asiassa on yksi mutta.

”Tiede ei tue väitteitä aamiaisen hyödyistä tai sen laiminlyönnin haitoista”, kertoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Tieteellistä näyttöä aamiaisen puolesta kuitenkin löytyy paljon, mutta se perustuu pääasiassa havainnoiviin tutkimuksiin. Niissä on kerätty tietoa aamiaistottumuksista ja niiden mahdollisista seurauksista. Tuloksista on vaikea putsata pois sekoittavia tekijöitä kuten muita elintapoja.

Havainnoivat tutkimukset eivät myöskään kerro mitään syy-seuraussuhteesta. Aamupuuro marjasosesilmällä ei välttämättä johda terveyteen. Saattaa olla, että aamiainen vain sattuu kuulumaan sellaisten ihmisen arkirutiineihin, jotka viettävät muutenkin tervettä elämää.

”Se, että jättää aamiaisen väliin, voi olla väestötasolla merkki jostain epäedullisesta”, sanoo Fogelholm.

Yksilötasolla tilanne on toinen. Ihminen pärjää aivan hyvin ja terveenä ilmankin. Fogelholmin mukaan monet sinänsä hyviltä kuulostavat perusteet aamiaisen puolesta ontuvat.

Keskeisin niistä on ajoitus. Aamupalaa suositellaan, koska sen sanotaan rytmittävän koko päivän syömistä. Säännöllisyys auttaa seuraamaan, mitä ja paljonko suuhunsa päivän kuluessa pistää.

”Syömisessä kannattaa pitää jokin rytmi, mutta mikään ei oikein perustele, että sen pitäisi alkaa aamuvarhaisella”, Fogelholm sanoo.

Elimistö ei kaipaa aamiaista aikamerkiksi. Aineenvaihdunta polkaisee itsensä käyntiin ilmankin.

Aamupalan syömättä jättäminen ei myöskään uhkaa jaksamista. Aivot eivät sammahda. Ihmisellä on aina varastossa riittävästi energiaa päivän puuhiin. Aamiaisella nautitut ravintoaineet eivät vielä aamun aikana ehdi hyötykäyttöön.

Jos aamupalan jättää kokonaan väliin, elimistö menee ikään kuin säästötilaan, ja aivot lähettävät käskyn säästää energiaa seuraavaa ateriaa odotellessa.

Aamupalan sivuuttamisen seurauksena voi tulla nopeammin nälkä.

”Jos alkaa hirveästi tehdä mieli suklaapatukkaa aamupäivällä, kannattaa harkita paluuta aamiaisiin”, Fogelholm sanoo.

Aamiaisen kannattajat viittaavat havaintoihin, joiden mukaan syömättömyys kostautuu päivän mittaan. Pikku hiljaa iskee hillitön nälkä, joka pahenee ennen lounasta ja jatkuu illan mittaan. Vuorokaudessa nautittu energiamäärä paisuu yli äyräiden, vähitellen myös vyötärö.

Brittiläisen Bathin yliopiston ravitsemustieteilijät tekivät hiljattain kontrolloidun kokeen, jossa selvitettiin pitääkö väite paikkansa. Puolet koehenkilöistä söi aamuvarhaisella, loput aloittivat päivän tyhjin vatsoin. Vastoin yleistä luuloa aamiaisen välttelijät eivät langenneet ylensyöntiin lounaalla eivätkä myöhemmin, kertoo professori James Betts New Scientist- lehden haastattelussa.

Testin loputtua vertailtiin, kumpi tapa tuotti suuremman kokonaisenergiamäärän. Ykköstilan nappasi aamiaisryhmä.

Entä lihovatko aamiaisen laistajat? Sitä ei Bathin yliopiston tutkimuksessa selvitetty, mutta parin vuoden takaisen kontrolloidun kokeen tulos on selvä. Aamupaasto ei vaikuta pitkällä aikavälillä veren kolesterolitasoihin eikä painon nousuun.

Fogelholmin mukaan aamiaisen sivuuttaminen saattaa joissain tapauksissa auttaa hallitsemaan painoa:

”Jos on tottunut syömättömyyteen, se voi olla helppo tapa pudottaa yksi ateria pois ja pitää päivän energiansaanti aisoissa.” Aamupala kattaa usein noin viidenneksen vuorokauden energiansaannista. Aamiaisessa on enemmän kyse tavasta ja kulttuurisesta tottumuksesta kuin ravitsemuksesta.

Suomi oli pitkään maatalousmaa, jossa raskas työ vaati kouriintuntuvaa vastapainoa. Lypsämään sännättiin pelkän kahvin voimalla, mutta sen päälle nautittiin vankka aamiainen, jolla jaksoi päivän rasitukset. Agraariyhteiskunnan perintö elää edelleen aamiaispöydissä.

Fysiologiaa tavassa on vain hitusen. Öisen paaston jäljiltä useammalle meistä ehtii yleensä tulla nälkä. Ei ihme, sillä kahdeksan tunnin unien aikana perusaineenvaihdunta polttaa saman verran energiaa kuin kuluu kuuden tunnin toimistotyörupeamassa. Harva istuu konttorissa kuutta tuntia syömättä.

Kaikille ruoka ei yksinkertaisesti maistu heti herätessä. Väkisin syömiseen ei pidä pakottaa edes koululaista. Aterioiden välit eivät kuitenkaan saisi venyä liian pitkiksi.

Jos vatsa ei kurni aamulla ja työ on pääasiassa pöydän ääressä naputtelua, on turha tankata kaloreita.

”Itse suosittelen aamiaista, mutta eri syystä kuin yleensä on tapana”, Fogelholm sanoo.

Aamupala on päivän aterioista ainoa, joka toistuu viikosta ja kuukaudesta toiseen hyvin samanlaisena. Jollekin se tarkoittaa puuroa ja hedelmää, toiselle kupillista kahvia ja rasvaa pursuavaa croissanttia.

Hyvä aamiainen lisää todennäköisyyttä, että ruokavalio on sellainen myös kokonaisuudessaan. Pala pullaa tai läjä pekonia vie toiseen ääripäähän. Aamupaasto on parempi vaihtoehto kuin kehno aamiainen.

Mitkä ovat viisaita vaihtoehtoja aamupalaksi? On monta tapaa syödä oikein. Valinta riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistä.

Fogelholm neuvoo kokoamaan aamiaistarpeet ruokapyramidin alimmista lohkoista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä täysjyväviljatuotteista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!