Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Savu tappaa kuusi miljoonaa vuodessa – pienhiukkaset järkyttävät mielenterveyttäkin

Arkipäiväiset ilmansaasteet ovat maailman neljänneksi pahin terveysuhka. Myös psyykenlääkkeiden käyttö ja ilmansaasteet keskittyvät samoille seuduille.

Tiede
 
Kalevi Rantanen
SILOTO
Hengitysilman epäpuhtaudet lisäävät sepelvaltimotautia ja keuhkosyöpää.
Hengitysilman epäpuhtaudet lisäävät sepelvaltimotautia ja keuhkosyöpää. Kuva: SILOTO

Maailmassa kuolee joka vuosi kuusi ja puoli miljoonaa ihmistä savuun, kertoo Kansainvälinen energiajärjestö IEA. Terveysjärjestö WHO on esittänyt vielä suuremman luvun, seitsemän miljoonaa.

Pölyjä ja kaasuja virtaa hengitysilmaan tulisijoista, savupiipuista ja pakoputkista. Maailmanlaajuisesti kuolemista noin puolet johtuu sisäilman epäpuhtauksista. Niiden tärkeä aiheuttaja on ruoan valmistaminen avotulella sisätiloissa.

Kaikkiaan ilmansaasteet ovat maailmassa neljänneksi suurin terveysuhka korkean verenpaineen, huonon ravinnon ja tupakoinnin jälkeen.

Verraten puhtaassa Suomessakin 1 600 ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteisiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

On sitovasti osoitettu, että ilmansaasteet aiheuttavat sepelvaltimotautia, keuhkoahtaumatautia ja keuhkosyöpää.

Uusimman tutkimuksen mukaan saasteiden osuus myös aivoinfarkteissa on luultua suurempi. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi äsken selvityksen infarktin riskitekijöistä 188 maassa vuosina 1990–2013. Ilmansaasteilla oli osuutta keskimäärin kolmasosaan aivoinfarkteista.

Pahimpia ovat ilman pienet, alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Suomen pienhiukkasista noin puolet tulee rajojen yli, osa kaukaa Keski-Euroopasta asti. Kotoisia saasteita syntyy eniten tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla puulämmityksestä.

Pienet tulisijat aiheuttavat 250 kuolemaa vuosittain. Seuraavaksi vaarallisimpia ovat voimalaitoskattiloiden ja polttomoottorien savukaasut.

Saasteongelma näyttää ylivoimaiselta, sillä se pahenee koko ajan. Energiajärjestö IEA:n raportin mukaan suunta voidaan kuitenkin kääntää.

Tutkijat ovat laatineet skenaarion, jossa lisätään saastuttamatonta energiantuotantoa, kuten ydinvoimaa ja aurinkovoimaa, rakennetaan puhdistimia ja kiristetään päästörajoituksia sekä kannustetaan vähentämään päästöjä taloudellisilla kepeillä ja porkkanoilla.

Intiassa ja Afrikassa pienet aurinkokeräimet ja parannetut liedet voivat kohentaa kotien ilmaa tehokkaasti.

Mallissa käytetään siis jo toimivaa mutta nykyistä puhtaampaa tekniikkaa ja valitaan taloudellisesti realistisia ratkaisuja. Tässä puhtaamman ilman skenaariossa savukuolleisuus saadaan laskuun vuoteen 2040 mennessä.

Tehtävä vaatii seitsemän prosentin lisäystä muutenkin tehtäviin energiainvestointeihin.

”Se on saavutettavissa”, vakuuttaa IEA:n pääjohtaja Fatih Birol.

Suomessa ympäristökeskus Syke on tutkinut Euroopan Unionin päästödirektiiviehdotusten vaikutuksia. Tutkijoiden mukaan kotimaisten pienhiukkaspäästöjen aiheuttama väestöaltistus voidaan pudottaa puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Erikoistutkija Otto Hänninen THL:stä uskoo, että sillä olisi merkittävä vaikutus.

”Jos altistus vähenee näin paljon, kuolemienkin määrä vähenee kyllä merkittävästi, vaikka väestön ikääntyminen vaikuttaa toiseen suuntaan.”

Muutos vaatii joukon teknisiä uudistuksia, esimerkiksi sähkösuodattimien asentamista tulisijoihin.

Sähkösuodatin varaa hiukkaset sähköisesti ja kerää ne sähkökentän avulla. Tähän mennessä sähkösuodattimia on käytetty vain teollisuuskattiloissa, mutta viime vuosina niitä on kehitetty myös pientaloihin.

Uusi teknologia maksaa, mutta yleisen terveydentilan paraneminen tuo moninkertaiset hyödyt myös taloudellisesti. Tänä vuonna julkaistu laskelma osoitti, että Euroopan unionissa ilman puhdistumisen hyödyt ovat kaksikymmentä kertaa suuremmat kuin puhdistuskustannukset.

Mielenterveyskin voi järkkyä

Nyt epäillään, että hengitysilman hiukkaset voivat myös järkyttää mielenterveyttämme.

Uumajan yliopisto on tehnyt poikkeuksellisen laajan tilastollisen tutkimuksen mielenterveyden ja ilmansaasteiden yhteydestä Ruotsissa. Tutkimus kattoi yli puoli miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tutkijat vertasivat tietoja psyykelääkkeiden resepteistä ilmansaastetietoihin ja havaitsivat, että lääkkeiden käyttö ja ilmansaasteet keskittyivät samoille alueille.

On myös mahdollista, että mielenterveyden häiriöillä ja saastealtistuksella on yhteisiä syitä. Teoriassa esimerkiksi köyhyys voi pakottaa asumaan huonolla alueella ja samalla heikentää mielenterveyttä. Tulokset on vahvistettava uusilla tutkimuksilla.

Toisetkin tutkimukset tosin tukevat jo oletusta syy-yhteydestä saasteiden ja mielenterveyden häiriöiden välillä. Kaliforniassa on havaittu ilmansaasteiden kytkös ahdistusoireisiin ja masennukseen.

Savu voi sumentaa myös älyä, vihjaa Barcelonan koululaisten keskuudessa tehty tutkimus.

Espanjalaiset tutkijat mittasivat koululaisten edistymistä muisti- ja tarkkaavaisuustehtävissä. Autoista tulevien pienhiukkasten ja typen oksidien saastuttamilla alueilla lapset edistyivät selvästi heikommin kuin puhtaammissa paikoissa opiskelevat ikätoverinsa.

Yhdysvaltalaisen Rochesterin yliopiston tutkijat havaitsivat hiirikokeissa kaksi vuotta sitten, että ultrapienet, alle sadan nanometrin hiukkaset tunkeutuivat keuhkojen ja verenkierron kautta aivoihin. Eläimen aivot tulehtuivat ja niiden sivukammiot turposivat.

Muutokset olivat samankaltaisia kuin autismista tai skitsofreniasta kärsivällä ihmisellä. Niitä esiintyi pääasiassa uroksilla. Myös oppimiskyky ja muisti heikkenivät.

Pekka Sakki
Suomessa pienet tulisijat ovat pahin tappavien hiukkasten lähde.
Suomessa pienet tulisijat ovat pahin tappavien hiukkasten lähde.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!