Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aaltomaisissa Grönlannin kivissä on elämän merkkejä 3,7 miljardin vuoden takaa

Löytö aikaistaa elämän alkua yli 200 miljoonalla vuodella.

Tiede
 
xxxx / nature
Allen Nutman väittää, että kartiomaisten stromatoliiteista löytyy merkkejä mikrobien elämästä.
Allen Nutman väittää, että kartiomaisten stromatoliiteista löytyy merkkejä mikrobien elämästä. Kuva: xxxx / nature

Maailman vanhimpia stromatoliittien rakenteita on löytynyt Luoteis-Grönlannista. Nämä kivettyneet mikrobimattojen jäänteet ovat vanhaa merenpohjaa. Niiden ikä on arvioitu 3,7 miljardia vuotta vanhoiksi.

Aiemmin Australiasta löydetyt vanhimpina pidetyt stromatoliitit olivat arviolta 3,5 miljardia vuotta vanhoja.

Nyt löydetyt fossiilimaiset rakenteet ovat vanhimpia tunnettuja merkkejä elämän alusta, ja ne ajoittuvat aikaan, jolloin maapallon pinta oli vasta muodostumassa. Asteroideja osui yhä maapallon pintaan.

Löydöstä kertoi tiedelehti Nature.

Geologi Allen Nutmanin ryhmineen löytämä stromatoliittien kerros on 1–4 senttimetrin paksuinen.

Stromatoliittien rakenne on muodostunut, kun mikro-organismit ovat sitoneet sedimenttiä ja saostaneet karbonaattia matalan meren pohjaan.

Tämä kivilaji oli yllättäen säilynyt pienellä alueella Lounais-Grönlannissa. Ne esiintyvät geologien hyvin tuntemalla Isuan vihreäkivivyöhykkeellä.

Kivet oli jo ennen stromatoliittien löytöä ajoitettu noin 3,7 miljardia vuotta vanhoiksi. Fossiilit löytyivät pieneltä alueelta, josta jäätikkö oli vetäytynyt.

Mikrobien toiminnasta on Nutmanin mukaan monia todisteita. Niitä on kiven kemiallisessa koostumuksessa, kerrostuneen maa-aineksen rakenteissa ja mineraaleissa.

Yhdessä ne osoittavat, että stromatoliittikivi muodostui aikoinaan elävistä organismeista. Kivilaji on syntynyt muinoin kerros kerrokselta syanobakteereista matalan meren pohjaan.

Syanobakteerit ovat yksisoluisia yhteyttäviä mikrobeja, joita elää nykyäänkin eri ympäristöissä aina järvissä, joissa ja jopa Etelämantereen jäänalaisissa järvissä.

Bakteerien toimintaa ilmentävien rakenteiden löytyminen sopii yhteen sen kanssa, mitä elämän aluksi on laskettu aivan eri tavalla eli ns. geneettisten molekyylikellojen avulla. Niiden mukaan elämän alku maapallolla ajoittuu aikaan yli neljä miljardia vuotta sitten.

Paleontologit ovat pohtineet paljon sitä, alkoiko elämä vasta pitkän planeettojen kehittymisen jälkeen, vai jo planeettojen synnyn aikana. Nyt tehty löytö viittaa siihen, että elämä alkoi jo, kun maapallon pinta alkoi vasta rauhoittua.

”Löytö on merkittävä, vaikka se vielä vaatiikin paljon lisätutkimuksia”, sanoo erikoistutkija Kari A. Kinnunen Geologian tutkimuskeskuksesta.

”Kallioperä on kovassa paineessa ja kuumuudessa muuttunut, eikä siinä uskottu säilyneen alkuperäisiä rakenteita näin selvästi”, Kinnunen sanoo.

”Isua on myös monille suomalaisille geologeille tuttu paikka, sillä siellä työskenteli 1970-luvulla geologian opiskelijoita kesätöissä.”

Seudulla tiedetään olevan kiviä, jotka ovat maapallon vanhimpia aivan pintakerroksissa.

Grönlannista löydetyt näytteet näyttävät olevan hyvin samanlaisia kuin Australian länsiosista löydetyt fossiilit, joiden iäksi on määritelty 3,48 miljardia vuotta, sanoo BBC:lle professori Martin an Kranendonk New South Walesin yliopistosta Australiasta. Häntä pidetään varhaisimman elämän hyvänä asiantuntijana.

Löytöä epäilee Minik Rosing, joka on geologian professori Tanskan luonnonhistorian museossa.

Rosing väittää BBC:lle, että mineraalit syntyivät paljon myöhemmin reaktioissa, jossa maankuoressa veteen sekoittui tulikuumaa natriumia.

Paleontologit eivät yleensä etsi elämän merkkejä tällaisista voimakkaasti muuttuneista, metamorfisista kivistä. Ne eivät näet ole sellaisia hyvin säilyneitä kerrostuneita sedimenttikivilajeja, joista maapallon fossiilit yleensä löytyvät.

Grönlannissa tutkitut kivet ovat metamorfisia, eli ne ovat muovautuneet uudelleen kovassa paineessa ja kuumuudessa. Siksi monet rakenteet ovat niissä tuhoutuneet.

Ongelma varhaisimpien mikrobien jäljityksessä on, että stromatoliittien kaltaisia rakenteita voi muodostua myös ilman eläviä organismeja.

Elämään viittaavat kuitenkin havaitut isotooppien suhteet ja hivenaineet. Myös kivien kartiomainen rakenne viittaa mikrobien työhön.

Yleensä tällaisia rakenteita löytyy ajanjaksolla 3,5 miljardista vuodesta 0,5 miljardiin vuoteen. Se oli aikakautta, jolloin biosfäärissä oli jo merkittävästi mikrobeja.

Geologi Kinnunen on itsekin tutkinut Grölannissa Isuan alueen kivilajeja. Niistä on louhittu maapallon vanhinta tunnettua korukiveä, grönlandiittia. Se on kauniin vihreää, ikivanhaa kvartsiittia.

Suomessa stromatoliittikiveä on Tervolassa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Porthanian aulan lattialaatat ovat tätä stromatoliittikiveä, ja rakenteet näkyvät siinä erinomaisesti.

Lapissa Tervolan kylässä Louen stromatoliittirakenteinen marmori on iältään 2 100–2 060 miljoonaa vuotta, kertoo Kinnunen.

yuri amelin
Löytö tehtiin geologien hyvin tuntemalla Isuan vihreäkivivyöhykkeellä Grölannissa, jossa suomalaisetkin geologit ovat paljon tutkineet. Kuvassa fossiililöydon tehneitä tutkijoita.
Löytö tehtiin geologien hyvin tuntemalla Isuan vihreäkivivyöhykkeellä Grölannissa, jossa suomalaisetkin geologit ovat paljon tutkineet. Kuvassa fossiililöydon tehneitä tutkijoita.
xxxx / nature
Allen Nutman väittää, että kartiomaisten stromatoliiteista löytyy merkkejä mikrobien elämästä.
Allen Nutman väittää, että kartiomaisten stromatoliiteista löytyy merkkejä mikrobien elämästä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Reseptit