Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pelko pitää ihmissuvun hengissä, mutta pelkäämme monesti vaarattomia asioita

”Ihminen voi oppia pelkäämään käytännössä mitä tahansa”, kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.

Tiede
 
Mika Ranta / HS
Ihminen voi pelätä esimerkiksi pimeää, ihmisiä, eläimiä, korkeita, avaria tai suljettuja paikkoja.
Ihminen voi pelätä esimerkiksi pimeää, ihmisiä, eläimiä, korkeita, avaria tai suljettuja paikkoja. Kuva: Mika Ranta / HS
Poiminta

Kerro pelkosi

Pelko on kekseliäs tunne. Sen kohteet ovat lähestulkoon loputtomat.

Nyt suomalaisia hirvittää poikkeuksellisen paljon. Siltä ainakin näyttää, jos katsoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidemittauksia. Kyselyitä on tehty vuodesta 1990, ja tuorein julkaistiin vuodenvaihteessa. Sen mukaan turvattomuuden tunne on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin.

Huolenaiheiden kärkeen nousivat työttömyys, terrorismi, Euroopan talouden näkymät ja turvapaikan hakijoiden määrän kasvu.

Osin samoja pelon kohteita löytyy listalta, jonka on laatinut Turun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen apulaisprofessori Lauri Nummenmaa ryhmineen.

He ovat ryhtyneet keräämään tietoa siitä, mitä ihmiset kavahtavat ja kuinka paljon. Ryhmä on pannut verkkoon kaksi eri kyselyä, joista toinen käsittelee aikuisten eläimiin kohdistuvia pelkoja ja toinen yleisiä pelonaiheita.

Yleisten pelkojen kyselyssä on peräti 150 eri kohdetta. Ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden kuten työttömyyden ja terrorismin lisäksi luettelosta löytyvät korkeat paikat, kissat, liikenne, julkinen esiintyminen, syöpä, humalaiset, hämähäkit ja silmään koskeminen – muun muassa.

”Kun testasimme kyselyä opiskelijoilla, jokaiseen kohtaan tuli ainakin yksi maininta”, Nummenmaa kertoo.

Hän ei suostu vielä paljastamaan pelkokyselyiden alustavia tuloksia. Se näet voisi vaikuttaa siihen, miten tulevat vastaajat kertovat peloistaan.

Petteri Kokkonen

Tunteita tutkivan Nummenmaan mukaan pelolla on arvokas tehtävä.

”Se on suojajärjestelmä, joka löytyy hyvin monenlaisilta eläimiltä kaloista lintuihin ja nisäkkäisiin. Se suojelee meitä asioilta, jotka voivat fyysisesti tai henkisesti vahingoittaa.”

”Pelkojärjestelmän tehokkuus perustuu siihen, että se on hyvin mukautuva. Ihminen voi oppia pelkäämään käytännössä mitä tahansa”, Nummenmaa kertoo.

Pelästymme helposti sellaisiakin asioita, jotka vain muistuttavat vaarallisia. Suojajärjestelmä pelaa varman päälle, ja syystä. Ilman tehokasta varoituskoneistoa eläin tai ihminen heittää henkensä.

Täysin huolettomat eivät ole selvinneet jatkamaan sukua eivätkä levittämään huolettomuuden geenejä jälkipolville.

Koska eloonjääminen on kiinni pelkoreaktiosta, se on kehittynyt evoluutiossa salamannopeaksi. Hiljattain kansainvälinen tutkimusryhmä otti sille ajan.

Tutkijat mittasivat ärsykkeen kulkua leikkaukseen tulleilta epilepsiapotilailta, kun heille näytettiin kuvia neutraaleista, iloisista ja pelästyneistä kasvoista. Ärsykkeen reitti johti näköjärjestelmästä aivojen mantelitumakkeisiin, jotka ovat pelon ja muiden tunteiden kokemisessa ratkaiseva alue.

Pelästynyttä ihmistä esittävän kuvan laukaisema hermoimpulssi saavutti mantelitumakkeen 76:ssa sekunnin tuhannesosassa. Muut kasvokuvat eivät moiseen pystyneet.

Tutkijat tulkitsevat Nature Neuroscience -lehdessä, että uhkahavainto käyttää aivoissa erityistä pikatietä. Reitti sivuuttaa tarkan näkötiedon käsittelyn aivoissa.

Reaktio ei ole aina rationaalinen, muistuttaa Nummenmaa.

”Pelkäämme monesti asioita, joiden tiedämme olevan vaarattomia. Systeemi ei ole täysin tietoisen järkemme ohjailtavissa.”

Vaaran tunne käynnistää elimistössä autonomisen hermoston reaktion: sydän lyö kiivaammin, hengitys kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Keho valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.

”Reaktio tehostaa hengitystä ja verenkiertoelimistön toimintaa. Lyhyellä aikavälillä se on hyödyllistä mutta pitkittyessään haitallista. Pitkittynyt pelko kuormittaa sekä mieltä että kehoa”, Nummenmaa sanoo. Pitkittynyt ahdistuneisuus on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Vaikka pelko on helppo oppia, siitä on vaikea päästä eroon. Monista muista tavoista oppii pois paljon nopeammin. Nummenmaa havainnollistaa asiaa laboratorioista tutulla eläimellä.

”Jos rotta oppii, että se saa vipua painamalla sokerivettä, se painaa sitä niin kauan kuin sokerivettä tulee. Jos sokerivettä ei enää tule, rotta lakkaa nopeasti painamasta vipua. Jos taas tietyssä kohtaa häkkiä tulee sähköisku jalkaan, rotta oppii nopeasti välttämään paikkaa. Vaikka sähköiskua ei enää annettaisi, se välttelee kohtaa hyvin pitkään.”

Ihminen ei tässä suhteessa eroa rotasta. Ahdistus ja fobiat ovat psykiatreille vaikeita hoitaa.

Joiltakin ihmisiltä pelko puuttuu tyystin. Yksi heistä on viisikymppinen yhdysvaltalainen nainen, joka tunnetaan peitenimellä SM useissa parinkymmenen vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa. Naisen molemmat mantelitumakkeet ovat vaurioituneet harvinaisen sairauden takia.

Tutkijat ovat näyttäneet SM:lle kauhuelokuvia, joista hän ei ole ollut moksiskaan. Häntä on viety tapaamaan myrkkykäärmeitä ja altistettu kummitustalon kauhuefekteille. Tulos: ei pelkoa, ei säikähdyksiä.

Pahinta hänelle itselleen on, että hän ei tunnista vaarallisia sosiaalisia tilanteita eikä opi niistä. Häntä on uhattu veitsellä ja ampuma-aseella, ja hän on melkein menettänyt henkensä perheväkivallan seurauksena.

Hän osaa kuitenkin olla vaikkapa ryntäämättä liikenteen sekaan, koska hän ehti oppia arjen perustaidot lapsena. Sairaus puhkesi vasta teini-iässä.

Täydellisen pelottomuuden ja fobian väliin mahtuu eriasteista uhkaherkkyyttä. Nämä taipumukset selittävät myös yhteiskunnallisia asenteita.

Politiikantutkija John Hibbing Nebraska-Lincolnin yliopistosta on tehnyt ryhmänsä kanssa fysiologisia mittauksia joukolle yhdysvaltalaisia koehenkilöitä, joilla oli vahvat oikeistolaiset tai vasemmistolaiset näkemykset.

Äkilliset äänet ja uhkaavat kuvat aiheuttivat voimakkaamman reaktion niissä, jotka puolsivat esimerkiksi suurempia puolustusmenoja, isänmaallisuutta, kuolemanrangaistusta ja Irakin sotaa. Näiden kannattaminen edustaa Yhdysvalloissa oikeistolaisuutta.

Hibbing ja kumppanit eivät silti sano, että oikeistolaiset olisivat pelokkaampia kuin vasemmistolaiset. Oikeistolaiset vain kiinnittävät enemmän huomiota elämän erilaisiin uhkiin.

Valery Voennyy
Silmän koskettaminenkin voi olla pelon aihe.
Silmän koskettaminenkin voi olla pelon aihe.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!