Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ihan naapurista löytyi planeetta, jolla saattaisi pystyä elämään – ja matka sinne on jo suunnitteilla

Nanoluotaimet voisivat ehtiä Proxima b:lle 20 vuodessa.

Tiede
 
ESO / M. Kornmesser
Proxima b -planeetalla nousee aurinko eli Proxima Centauri -tähti Se paistaa taivaalla noin kolme kertaa suurempana kuin meidän aurinkomme meille. Taiteilijan näkemys.
Proxima b -planeetalla nousee aurinko eli Proxima Centauri -tähti Se paistaa taivaalla noin kolme kertaa suurempana kuin meidän aurinkomme meille. Taiteilijan näkemys. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Planeettojen tutkijoille löytö oli vuosikymmenen uutinen, oikea toiveuni. Eksoplaneetta, Maan kaltainen ja lähellä. Ehkä siellä voisi jopa elää. Sellaista oli etsitty jo 20 vuotta.

Auringon lähintä tähteä Proxima Centauria kiertää planeetta. Se sai elokuun lopulla tiedelehti Naturessa nimen Proxima b. Kukaan ei ole nähnyt Proxima b:tä mutta siellä se varmasti on, emotähtensä kyljessä.

Planeetan löysi 14 hengen tutkijaryhmä. Suomalaisia kutkuttaa, että ensimmäisenä Proxima b:n olemassaoloa ounasteli jo syksyllä 2013 ryhmän suomalainen jäsen, tähtitieteilijä Mikko Tuomi. Hän työskentelee Hertfordshiren yliopistossa Englannissa.

Tutkijat seurasivat alkuvuodesta 2,5 kuukauden ajan emotähden huojuntaa Pale red dot -hankkeessa. Ryhmällä oli käytössä iso VLT-kaukoputki Chilen autiomaassa.

Planeetta Proxima b löytyi mittaamalla emotähden punasiirtymää ja sen jaksollista vaihtelua. Tähti muuttuu hieman punaisemmaksi, kun planeetan vetovoima heilauttaa tähteä meistä pois päin.

Tässä tapauksessa jakso oli 11,2 vuorokautta – se on Proxima b:n kiertoaika tähtensä ympäri. Siis planeetan vuosi.

Proxima Centauria kiertää ehkä toinenkin planeetta, mutta se pitää vielä varmistaa.

Proxima b on niin lähellä meitä kuin eksoplaneetta voi olla. Sen emotähti on 4,24 valovuoden päässä Maasta. Avaruuden mitoissa se on meille kuin etupihan valolyhty, tosin himmeä.

Proxima Centauri on massaltaan vain yksi kahdeksasosa ja läpimitaltaan yksi seitsemäsosa Auringosta. Energiaa se säteilee vain prosentin osia siitä mitä Aurinko. Siksi Auringon lähin naapuritähti ei näy tänne.

Jos näkyisi, se löytyisi eteläiseltä taivaanpuoliskolta, melko läheltä Etelän Ristin tähtikuviota.

Proxima b on kivinen, hieman Maata suurempi ja siellä on ehkä vettä. Se kiertää emoaan seitsemän miljoonan kilometrin päässä, kun Maan ja Auringon keskietäisyys on 149 miljoonaa kilometriä.

Emotähti Proxima C paistaa sen taivaalla kolme kertaa isompana kuin Aurinko meille. Se on punaisempi ja himmeämpi.

Proxima b:n kierto akselinsa ympäri on ehkä lukittunut. Näin käy usein, jos planeetta kiertää emotähteään lähellä. Siinä tapauksessa planeetta kääntää aina saman kyljen kohti tähteään. Planeetan toisella puolella on silloin hyvin kylmä, toisella puolella hyvin kuuma.

Mahdollinen ilma- tai kaasukehä voi tasoittaa lämpötilaeroja. Maapallollakin ilmakehä ja valtameret siirtävät paljon lämpöä planeetan eri kolkkiin.

Jos tuollaisella planeetalla pitäisi asua mukavasti, olisi paras paikka varmaankin kylmän ja kuuman rajaseuduilla. Siellä oma aurinko nousee juuri ja juuri horisontin yläpuolelle ja tuo sopivasti lämpöä. Paikka olisi kuin Lappi tai Alaska talvisaikaan. Mutta asuuko siellä joku?

Ratkaisevaa elämälle on, onko Proxima b:llä kaasukehä. Se selviää pian. Avaruuteen kohoaa vuonna 2018 James Webb -avaruusteleskooppi, joka voi mitata päivässä, onko Proxima b:llä kaasukehää. Näin lupaa astrofyysikko Avi Loeb Harvardin yliopistosta.

Webb pystyy mittaamaan planeetan lämpösäteilystä, onko sen ympärillä metaania, vesihöyryä tai happea.

Myös muut uudet kaukoputket suuntaavat peilinsä nopeasti Proxima b:lle. Eurooppalainen E-Elt-teleskooppi valmistuu vuonna 2024, ja sen peilin halkaisija on hurjat 39 metriä.

Sillä voi ehkä nähdä yhden pikselin verran valoa Proxima b:ltä. Sekin voi riittää. Yhden valopisteen valoisuuden vaihteluista voi päätellä, onko planeetalla esimerkiksi pilviä. Se kertoisi kaasukehästä.

Jos elämää Proxima b:llä on, se kehittyi eri tapaan kuin Maan päällä, pohtii Rory Barnes blogissaanWashingtonin yliopiston astronomian professori Seattlesta. Hän on erikoistunut eksoplaneettojen mallinnuksiin.

Proxima b:lle on voinut käydä kuten Venukselle, joka ajautui Auringon lähellä kasvihuoneilmiöön. Lämpeneminen riistäytyi käsistä.

Mutta ehkä Proxima b on elänyt alkuaikansa muualla ja vaeltanut nykyiselle paikalleen. Tästä on merkkejä, sanoo Barnes. Planeetan olot olivat ehkä alussakin vakaat.

Elämälle paha ongelma on se, että Proxima b:n kaltaiset punaiset kääpiöt purkautuvat usein. Pieni tähti syytää roihupurkauksia lähiympäristöön – ja Proxima b kiertää emotähteään hyvin lähellä.

Purkauksen säteily voi olla satoja kertoja voimakkaampaa kuin se säteily, jota nyt tulee Maahan. Purkauksia voi tulla jopa kymmenien minuuttien välein, mittasi juuri kanadalainen Most-avaruusteleskooppi.

Nämä purkaukset voivat riisua helposti kaasukehän planeetan ympäriltä, jos se ei ole tarpeeksi paksu.

Jos planeetalla ei ole kaasukehää, sille pääsee vahingollista ultraviolettisäteilyä, joka tuhoaa elämää. Meitä Maassa suojaavat otsonikerros, ilmakehä ja maapallon magneettikenttä.

Ehkä elämä on Proxima b:ssä paennut suojaan maan alle tai veteen. Elämä syntyi maapallollakin aluksi merten syvyyksissä.

Avaruuden etäisyydet ovat käsittämättömiä pienelle Maan kansalaiselle. Silti on alettu pohtia vakavasti, josko lähitähdelle sittenkin voisi lentää.

Vielä vuosi sitten matkaa pidettiin tieteishaihatteluna. Viime huhtikuussa julkistettiin ensi kuitenkin kertaa vakavan oloinen yritys, Starshot-hanke.

Miljardööri Juri Milner rahoittaa nanoluotainten matkaa Kentaurin tähdistöön. Keveinä ja vahvan laserin puskemina ne voisivat kiihtyä kovaan vauhtiin.

Perille ne ehtisivät 20 vuodessa, jos kaikki menee hyvin. Isolta luotaimelta matkaan menisi kymmneiä tuhansia vuosia.

Vastassa on monia ongelmia, kuten avaruuden pölyä. Pienenkin pölyhiukkasen isku voi vahingoittaa luotainten antureita, koska nopeudet ovat niin suuria.

Starshot-hankkeen pelkkä esiselvitys maksaa satoja miljoonia dollareita. Ehkä se saa nyt pontta, kun Kentaurin tähdistöstä on löydetty muutakin kuin tähtiä.

Neljän miljardin vuoden päästä Auringon energia alkaa loppua. Se alkaa paisua punaiseksi jättiläiseksi.

Laajetessaan se voi jopa hotkaista kokonaan Maan. Jollei, meille tulee joka tapauksessa liian kuuma. Siitä helvetistä eivät selviä edes kaikkein kestävimmät eliöt.

Elämän on siis paettava ennen sitä. Proxima b on hyvä ehdokas paikaksi, jonne voisi kenties asettua. Emotähti Proxima Centauri paistaa hillitysti, jopa biljoonia vuosia.

Korjaus keskiviikona 14. syyskuuta kello 13.00: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, planeetan ei tarvitse punasiirtymän mittauksessa tulla Maasta katsoen emotähden eteen.
hubble space telescope
Proxima Centauri on kuvattu Hubble-avaruusteleskoopilla. Tähden kyljessä kiertää Maan kokoinen kiviplaneetta Proxima b. Sen näkemiseen tarvittaisiin teleskooppi, joka erottaisi Berliinistä asti kaksi etuvaloa autosta, joka ajaa Yhdysvaltain keskiosissa.
Proxima Centauri on kuvattu Hubble-avaruusteleskoopilla. Tähden kyljessä kiertää Maan kokoinen kiviplaneetta Proxima b. Sen näkemiseen tarvittaisiin teleskooppi, joka erottaisi Berliinistä asti kaksi etuvaloa autosta, joka ajaa Yhdysvaltain keskiosissa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!