Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Apina siteerasi Shakespearea – käyttöliittymä poimi kirjaimet näytölle suoraan aivoista

Aivoihin upotettu mikroelektrodijärjestelmä tulkkaa, mitä ihminen tai apina haluaa kirjoittaa.

Tiede
 
Kirsi Heikkinen
Laurence Olivier esitti Hamletia 1948. Apinakin osaa siteerata hänen kuuluisimman repliikkinsä: Ollako vai eikö olla, siinä pulma.
Laurence Olivier esitti Hamletia 1948. Apinakin osaa siteerata hänen kuuluisimman repliikkinsä: Ollako vai eikö olla, siinä pulma.

Ollako vai eikö olla, siinä pulma. Hamletin kuuluisat sanat ilmestyivät Stanfordin yliopiston kokeessa tietokoneen näytölle 12 sanan minuuttivauhdilla. Saavutus oli huikea, sillä kirjaimia näpytti apina – pelkkien ajatusten avulla.

Professori Krishna Shenoyn ja tutkija Paul Nuyujukianin kehittämä menetelmä lukee signaalit suoraan aivoista ja painelee niiden ohjaamana näppäimistön kirjainkursoria. Uusinta teknologiaa testattiin apinoilla, jotka oli opetettu näppäilemään järjestyksessä tietokoneen näytöllä näkyviä kirjaimia. Yksi testilause oli peräisin Shakespearen näytelmähahmon suusta.

Vastaavaa menetelmää on testattu onnistuneesti halvaantuneilla ihmisillä, mutta aiemmilla versioilla kirjoittaminen on ollut hidasta ja epätarkkaa.

”Meidän aivokäyttöliittymästämme voi olla suurta hyötyä ihmisille, sillä sen nopeus riittää mielekkääseen keskusteluun”, Nuyujukian sanoo yliopiston tiedotteessa.

Stanfordilaiseen laitteistoon kuuluu moniosainen mikroelektrodijärjestelmä, joka istutetaan aivoihin. Se lukee signaaleja aivoalueelta, joka ohjaa käden liikkeitä – tarkemmin sanottua niitä, joilla tavallisesti siirrellään tietokoneen hiirtä.

Parannus entiseen saatiin aikaan entistä tehokkaammilla algoritmeilla, jotka tulkitsevat signaaleja kirjaimiksi. Kirjoitusnopeus yli kolminkertaistui aiempaan verrattuna.

Laitteisto muodosti aivosignaaleista 12 sanaa minuutissa. Ihmiseltä kirjoitus kävisi todennäköisesti apinaa hitaammin, koska hän miettii, mitä haluaa sanoa tai miten sanat kirjoitetaan, tutkijat huomauttavat.

Tästä huolimatta menetelmä on kohennus entiseen. Vielä parempi tulos voidaan saavuttaa, jos järjestelmään yhdistetään samanlainen automaattinen tekstinsyöttö kuin älypuhelimissa.

Hyvä uutinen oli myös se, että aivoihin istutettu anturi näyttää olevan turvallinen käyttää ja pysyvän toimintakunnossa pitkään. Osalle nyt testatuista apinoista istute oli asennettu jo neljä vuotta aiemmin, eikä sen havaittu tässä ajassa aiheuttaneen haittoja eläimille.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the IEEE.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!