Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingissä testataan mullistavaa syöpähoitoa – nyt ilman ydinreaktoria

Uutta menetelmää kokeillaan ensimmäisenä maailmassa.

Tiede
 

Helsingissä aletaan ensimmäisenä maailmassa antaa syöpäpotilaille sädehoitoa uudenlaisella laitteistolla vuonna 2018.

Yhdysvaltalainen Neutron Therapeutics rakentaa neutronisuihkun tuottavan nuBeam-laitteiston Meilahden sairaala-alueen voimakeskukseen Paciuksenkadun eteläpuolelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) vastaa boorineutronikaappaushoidon hoitokäytäntöjen kehittämisestä. Osapuolet julkistivat yhteistyön torstaina.

Boorineutronikaappaushoito on maailman mittakaavassa harvinaista hoitoa, mutta sitä annettiin Suomessa vuosina 1999–2011 Otaniemen pienen tutkimusydinreaktorin avulla parillesadalle potilaalle.

Todellakin: ydinreaktorin. Potilas makasi reaktorin vieressä ja painoi sairaan kohtansa vasten pientä aukkoa reaktorin kyljessä. Reaktori kytkettiin päälle, ja uraani halkesi synnyttäen neutroneita. Neutronisuihku muokattiin sopivan hitaaksi ja ohjattiin aukosta kohti syöpäkudosta.

”Juuri kytkös ydinreaktoriin on estänyt boorineutronikaappaushoitoa yleistymästä. Hoito on kallista, ja harva sairaala haluaa tiloihinsa ydinreaktoria”, Husin syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja ja syöpätautiopin professori Heikki Joensuu sanoo.

Maailmalla on pitkään yritetty tuottaa tarvittava neutronisuihku ilman ydinreaktiota. Nyt Neutron Therapeuticsin laitteisto on luultavasti ratkaissut asian.

Sen hiukkaskiihdytin irrottaa vetyatomeista elektronit ja tuottaa protonisuihkun. Ongelma on ollut protonien muuttaminen neutroneiksi pienessä tilassa. NuBeamin insinöörien oivallus oli ohjata protonisuihku pyörivään litiumlevykköön. Maailmankaikkeuden kevein metalli litium kaappaa protonin ja muuttuu pykälää raskaammaksi alkuaineeksi, berylliumiksi. Reaktiossa vapautuu neutroni.

”Neutroneita syntyy riittävästi. Sädekeila on jopa parempi kuin ydinreaktiosta saatava, koska siinä on enemmän sopivan hitaita neutroneita”, Joensuu sanoo.

Toisin kuin tavallisessa sädehoidossa, boorineutronikaappaushoidossa syöpäsolut merkataan kemiallisesti ennen nitistämistä. Potilaalle annetaan liuoksena suoneen boorifenyylialaniinia eli aminohappoon sidottua booria.

Solut tarvitsevat aminohappoja proteiinien rakennuspalikoiksi. Syöpäsolut kasvavat erityisen ärhäkästi, joten ne imuroivat sisäänsä boorifenyylialaniinia noin neljä kertaa niin paljon kuin elimistön omat solut.

Tämän jälkeen potilaan kasvainkohdan läpi ammutaan neutronisuihku. Neutronit ovat melko vaarattomia, mutta booriatomissa ne saavat aikaan fissioreaktion. Boori kaappaa neutronin ja hajoaa litiumiksi ja heliumiksi.

Syntyvät litium- ja heliumhiukkaset ovat nopeita, energisiä ja vahvasti ionisoivia. Ne tekevät solussa suurta tuhoa ja pilkkovat muun muassa dna-rihmaa rikki. Hiukkaset kuitenkin menettävät nopeasti energiansa ja vauhtinsa vuorovaikutuksissa, joten tuho jää solun sisälle.

Ne siis tuhoavat syöpäsolujen dna:ta, mutta eivät juuri vaurioita terveitä soluja. Hoidon jälkeen syöpäsolu ei pysty jakautumaan. Hyvässä tapauksessa kasvain katoaa ajan oloon täysin.

Otaniemen reaktorin aikoihin boorineutronikaappaushoidosta saatiin lupaavia tuloksia. Aivosyöpiä ei onnistuttu parantamaan, mutta muista pään ja kaulan alueen syövistä tuli hyviä hoitovasteita. Muutaman ”toivottomassa tilanteessa” olleen potilaan henki pelastui.

Vertailua heikentää se, että hoitoa annettiin vain potilaille, joille oli jo kokeiltu kaikkea muuta. Monet kuolivat, koska syöpä oli lähettänyt etäpesäkkeitä.

Uutta nuBeam-laitetta on tarkoitus kokeilla aluksi vain tutkimustarkoituksessa. Näin varmistetaan hoidon turvallisuus. Samalla luodaan kansainväliset hoitostandardit. Hoidot aloitetaan uusiutuneista pään ja kaulan syövistä.

”Boorineutronikaappaushoito on nyt helpompaa kuin ennen, joten laitteet toivottavasti yleistyvät”, Joensuu ennakoi.

”Tämä saattaa käynnistää lumivyöryefektin, jossa hoidon hintakin putoaa. Tällöin myös uusien boorinkantaja-aineiden kehittely käy kannattavaksi.”

Joensuu näkee mahdollisuuksia etenkin boorineutronikaappaushoidon yhdistämisessä perinteisiin syöpähoitoihin.

”Tavallinen sädehoito voi tuhota niitä syöpäsoluja, jotka eivät kerää niin paljon booria”, hän selittää. Osalle potilaista voidaan antaa kumpaakin hoitoa ja lisäksi lääkkeitä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!