Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kohtuuden aika on ohi – kaikki viina onkin pahasta

Turvallinen määrä on korkeintaan 0–2 annosta päivässä.

Tiede
 
Miehille korkean riskin rajaksi on nykyisin määritelty 24 annosta viikossa. Se lisää jo terveyshaittoja merkittävästi.
Miehille korkean riskin rajaksi on nykyisin määritelty 24 annosta viikossa. Se lisää jo terveyshaittoja merkittävästi.
Fakta

Korkean riskin juominen aiheuttaa haittoja

  Korkean riskin rajaksi on nykyisin määritelty miehillä 23–24 annosta viikossa ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Nämä määrät aiheuttavat jo selviä terveyshaittoja.

  Kohtalaisen riskin raja on miehillä 14 annosta viikossa ja naisilla 7 annosta viikossa. Näillä määrillä maksasolujen vaurioista kertovan entsyymin määrä alkaa tutkimusten mukaan nousta.

  Vähäisen riskin raja on miehillä 6–8 annosta viikossa ja naisilla 3–4 annosta viikossa.

  Annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia eli pullollista keskiolutta, pientä lasillista viiniä tai yhtä paukkua väkeviä.

Vähäistä alkoholin käyttöä on vuosia pidetty sydämelle parempana kuin täysraittiutta. Tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kohtuullinen juominen ehkäisee muun muassa sepelvaltimosairautta.

Viimeaikaiset tulokset ovat muuttaneet kuvan. Ne tyrmäävät viinan viimeisenkin hyvän vaikutuksen.

”Uusien tutkimusten perusteella väite vähäisen juomisen hyödyllisyydestä on alkoholitutkimuksen suurin floppi. Alkoholia ei kannata juoda ainakaan terveydellisistä syistä”, sanoo Helsingin yliopiston päihdelääketieteen yksikön johtaja, professori Hannu Alho.

Kaikenlaisen alkoholinkäytön hyödyt nollannut laaja tutkimus julkaistiin lääketieteen aikakausilehdessä British Medical Journalissa (BMJ) kaksi vuotta sitten.

Tutkimus kokosi lukuisia tutkimuksia alkoholin terveydellisistä vaikutuksista, ja sen aineisto oli kerätty yli 260 000 ihmiseltä. Tutkimus tarkasteli tutkittavien perinnöllistä taipumusta alkoholin käyttöön ja sen suhdetta sydänsairauksiin. Viesti oli se, että vähäisiä määriä alkoholia juomalla ei pysty ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja.

Samoilla linjoilla oli neljän miljoonan ihmisen tietoja seulonut kanadalainen tutkimus Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä.

Suomalaisten asiantuntijoiden päivittämä Terveyskirjasto mainitsee, että kohtuullinen alkoholin käyttö näyttäisi useimmissa seurantutkimuksissa vähentävän sepelvaltimokuolleisuuden riskiä. Alkoholi lisää hyödyllisen hdl-kolesterolin määrää veressä. Sivusto tarkentaa, että osa alan tutkijoista ei usko suojaaviin vaikutuksiin, ja että alkoholilla on useita haittavaikutuksia.

”On uutta näyttöä siitä, että ettei hdl-kolesteroli ole syy-yhteydessä sepelvaltimotaudin riskiin”, pohtii kansanterveystieteen professori Jaakko Kaprio.

Oulun yliopiston tuore tutkimus osoitti, että alkoholin käyttö vaikuttaa Omega 6 -rasvahappoihin ja useihin muihin veren merkkiaineisiin siten, että sydäntautien riski kasvaa. Liki 10 000 ihmisestä koottu aineisto tutkittiin uudella Suomessa kehitetyllä keinolla, tutkimuksen pääkirjoittaja Peter Würtz kuvailee.

”Aikaisemmissa tutkimuksissa huomaamatta jääneet epäedulliset vaikutukset tulivat nyt esille”, Würtz kirjoittaa.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nauttiviin. Tutkimus seurasi 15 000 suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmenkymmennen vuoden ajan.

Tutkimusta johtaneen professori Jaakko Kaprion mielestä alkoholinkäytön korkean riskin rajaa pitäisi laskea.

Se on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Annoksella tarkoitetaan 12 grammaa puhdasta alkoholia eli pullollista keskiolutta, pientä lasillista viiniä tai yhtä paukkua väkeviä.

Määrät on suunnattu terveydenhoidon ammattilaisille hälytysrajaksi. Tällaiset määrät lisäävät terveydellisiä haittoja jo merkittävästi.

Nämä rajat ylittäviä suomalaisia alkoholin suurkuluttajia on Terveyskirjaston mukaan 300 000–500 000. Luku perustuu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksiin.

Ennen vanhaan 24 annosta viikossa tarkoitti korillista olutta, nykyisin kahta mäyräkoirallista.

”Kopallinen kuulostaa ehkä paljolta, mutta se kuluu nopeasti. Lounaan kanssa olut ja toinen lenkin jälkeen. Saunassa kalja ja lasillinen viiniä ennen nukkumaan menoa. Siitä kertyy päivässä neljä annosta”, Alho laskee.

Riskirajat perustuvat Kaprion mukaan tutkimuksiin, mutta heijastelevat alkoholipolitiikkaa. Suomessa ne ovat korkeampia kuin monissa muissa maissa.

Britanniassa terveysviranomaiset julkaisivat vuoden alussa uudet suositukset. Miehille suositellaan viikossa enintään seitsemää isoa olutta, (brittiläisittäin pint eli 0,568 litraa) tai yhdeksää pientä viinilasillista (12,5 senttilitraa). Haitatonta juomista ei ole, Guardian tiivisti terveysviranomaisten viestin.

Alkoholin on todettu lisäävän esimerkiksi suun, nielun, ruokatorven, suoliston ja maksan syöpien riskiä. Alkoholi on viimeksi kytketty myös rintasyövän ja eturauhasyövän riskiin. Jo pari alkoholiannosta päivittäin nostaa verenpainetta kymmenen prosenttia.

”Alkoholista ei ole lääketieteellisesti katsoen mitään hyötyä elimistölle. Se on myrkkyä joka solulle”, Alho tiivistää.

Alho kuitenkin korostaa juomisen olevan ihmisen oma valinta.

”Otan itsekin joskus alkoholia enkä halua kieltää sitä keneltäkään. Mutta alkoholiin liittyvät faktat pitää tietää”, Alho sanoo.

Tarkkoja kynnysrajoja juomiselle ei ole. Sellaiset olisivat Alhon mielestä vastuuttomia. Alkoholi ei vaikuta samalla tavalla kaikkiin. Suositukset ovat perusterveille työikäisille ihmisille, eivät esimerkiksi nuorille, sydänsairaille tai raskaana oleville.

Vähäisen riskin raja on kuitenkin määritelty Käypä hoito -suosituksessa. Sen mukaan miesten on todennäköisesti turvallista käyttää alkoholia 0–2 annosta päivässä ja naisten 0–1 annosta päivässä.

”Pitää siis olla nollapäiviä”, Alho korostaa. Siitä voi laskea, että perusterve työikäinen mies voisi juoda vähäisellä riskillä ehkä 6–8 pulloa keskiolutta viikossa ja nainen vain 3–4.

Haitaton annos olisi Kaprion johtamien tutkijoiden mukaan vain 1 annos joka toinen päivä.

Janoinen tietenkin laskee, voisiko usean nollapäivän jälkeen jonakin päivänä juoda kunnolla. No ei, koska runsasta kertajuomista on suositeltavaa välttää.

”Äärimmäisin totuus on yhä se, että hyvin kohtuullinen käyttö ei ole vaaratekijä. Riskiä on kaikilla tasoilla, mutta hyvin vähäisellä käytöllä riskit ovat minimaalisia”, Kaprio tiivistää. Tupakan riskit pahenevat paljon jyrkemmin.

”Toisaalta etanoli on aivo- ja maksamyrkky. Ihminen voi kysyä vain itseltään, onko järkeä päivästä toiseen tuhota aivosoluja”, Kaprio pohtii.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!