Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkimus: Rikkamyrkkygeenillä muunneltu soijalajike lisäsi rikkaruoho­myrkkyjen käyttöä

Alan pisin tutkimus seurasi, miten lajikkeen vaihto muuntogeeniseen vaikutti torjunta-aineiden käyttöön tiloilla.

Tiede
 
Pentti Vänskä
Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia, ja sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä.
Suomessa ei viljellä geenimuunneltua maissia, ja sen käytöstä pitää löytyä elintarvikkeista merkintä. Kuva: Pentti Vänskä

Yhdysvalloissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että muuntogeenisten kasvien lyhyellä tähtäimellä tuottamat edut voivat pidemmän päälle kumoutua.

Muuntogeenisten viljelykasvien toivotaan tuottavan enemmän satoa peltohehtaaria kohden, koska ne kestävät aiempia lajikkeita paremmin esimerkiksi kasvitauteja, tuhohyönteisiä tai hankalia sääoloja.

Tässä tutkimuksessa seurattiin yli 5 000 maissinviljelijän ja yhtä monen soijatilan torjunta-aineiden käyttöä 14 vuoden ajan. Tutkimus on pitkäjänteisin seurantatutkimus aiheesta, ja sen julkaisi arvostettu tiedelehti Science Advances.

Seurannan aikana viljelijät vaihtoivat käyttämänsä kasvilajikkeen muuntogeeniseen.

Geenimuunneltuun soijaan on lisätty geeni, jonka ansiosta kasvi sietää rikkaruohojen torjuntaan kehitettyä glyfosaattia. Muunnellussa maississa on tämän rikkamyrkkygeenin lisäksi tuholaisgeeni, joka tappaa siemeniä syöviä hyönteisiä.

Kuten odotettua, tuholaisgeenin lisääminen maissiin vähensi hyönteismyrkkyjen käyttöä viljelmillä. Vähennys oli 11 prosenttia. Vaikutus kasvimyrkkyjen käyttöön oli vaatimattomampi. Niiden kulutus väheni 13 vuodessa vain runsaan prosentin.

Sen sijaan soijapavun varustaminen rikkamyrkkygeenillä vain lisäsi viljelijöiden kasvimyrkkyjen käyttöä.

Ensimmäisinä vuosina muuntogeeninen viljely toimi suunnitellulla tavalla: kasvimyrkkyjä kului vähemmän, koska viljelijät pystyivät korvaamaan vanhoja myrkkyjä tehokkaammalla glyfosaatilla.

Vuosien kuluessa myrkky alkoi purra huonommin, kun rikkaruohot kehittivät vastustuskykyä glyfosaattia vastaan. Viljelijät joutuivat suihkuttamaan soijapeltojaan myös muilla kasvimyrkyillä, mikä lisäsi viljelmien ja ympäristön myrkkykuormaa.

Seurannan lopussa muuntogeenisen soijan viljelyyn kului 28 prosenttia enemmän kasvintorjunta-aineita kuin muuntelemattoman soijan.

Myös maissinviljelijöiden rikkamyrkkyjen käyttö kasvoi hieman viiden viimeisen tutkimusvuoden aikana, mikä voi ennakoida samantapaista muutosta kuin soijapelloilla.

Tulos oli yllätys, sillä lyhyemmissä, vuoden tai pari kestäneissä tutkimuksissa rikkamyrkkygeenin oli nähty vain vähentävän myrkytysten tarvetta.

Tuholaisgeenin siirto viljelykasviin vaikuttaa tutkimuksen perusteella onnistuneemmalta kuin rikkamyrkkygeeni. Hyönteiset eivät seuratun 14 vuoden aikana kehittäneet samanlaista vastustuskykyä kuin rikkakasvit.

Todennäköinen syy tähän olivat tiloille jätetyt suojavyöhykkeet, joilla viljellään muita kuin muuntogeenisiä lajikkeita. Niillä varttuneet tuholaiset lisääntyvät ristiin sellaisten yksilöiden kanssa, joille on kehittynyt vastustuskykyä muuntogeenisen maissin tuottamalle hyönteismyrkylle. Näin resistenssin yleistyminen ainakin hidastuu.

Tutkijat varoittavat tiedotteessa, että muuntogeenisten viljelykasvien käyttö voi johtaa ympäristön luultua suurempaan saastumiseen ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Päätelmä perustuu kasvimyrkkyjen runsastuneeseen käyttöön. Toisaalta geenimuuntelu on vähentänyt hyönteismyrkkyjen tarvetta.

”En odottanut näkeväni näin vahvaa kuviota”, sanoi tutkimusta johtanut apulaisprofessori Federico Ciliberto Virginian yliopistosta.

Suomessa geenimuunneltuja lajikkeita ei viljellä, mutta Yhdysvalloissa jo 80 prosenttia viljellystä maissista ja soijapavusta on muuntogeenistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!