Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Silmiin katsominen parantaa oppimista ja käytöstä

Toisen katse saa käsittelemään asioita oman itsen kautta.

Tiede
 

Ei ihme, että puhujaa kehotetaan ottamaan katsekontaktia kuulijoihinsa. Katse nimittäin vahvistaa oppimista.

Silmiin katsomisen suotuisat vaikutukset eivät jää siihen. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että katse paitsi parantaa muistamista tietyissä tilanteissa myös lisää minätietoisuutta, saa arviomaan myönteisemmin katsojaa ja käyttäytymään epäitsekkäämmin.

Tähän kaikkeen on nyt löytynyt mahdollinen syy. Tampereen yliopiston psykologian professori Jari Hietanen esittää yhdessä ranskalaisten kollegojensa kanssa esittää, että katse saa aikaan vaikutuksensa kääntämällä ihmisen huomion sisäänpäin.

Suoraan katsovat kasvot vetävät ensin automaattisesti huomion toisen ihmisen silmiin, mutta sitten huomion suunta muuttuu.

”Rupean tarkkailemaan itseäni. Katse käynnistää tiedonkäsittelyn moodin, joka suhteuttaa kaiken ulkoa päin tulevan informaation itseeni”, Hietanen kuvaa.

Hietanen havainnollistaa ideaa tutkimuksilla, joissa on esitetty pitkiä sanalistoja esineistä ja testattu, miten ihmiset muistavat ne. Samanlaisen testin voisi tehdä niin, että ihmisiltä samalla kysyttäisiin, ovatko he käyttäneet sanalistan esineitä tai omistavatko he niitä. Tämä käynnistäisi itseensä suhteuttavan tiedonkäsittelyn ja parantaisi varmasti sanalistojen muistamista.

”Tämäntyyppinen mekanismi voisi selittää kaikkia katsekontaktin tuottamia vaikutuksia”, Hietanen sanoo.

Tarkkaavaisuuden kääntyminen itseen selittää myös, miksi ihmiset muuttuvat toisen katseen alla epäitsekkäämmiksi. Silloin voi tuntea olevansa sosiaalisen arvioinnin kohteena, mikä kannustaa toisia huomioivaan käytökseen.

Itsetarkkailu tosin voi mennä liiallisuuksiin.

”Tässä ollaan veitsenterällä. Jos tarkkaavuus kääntyy liikaa itseen, se muuttuu haitalliseksi. Lievä itseen liittyvä tiedonkäsittely on hyvästä.”

Professorit uskovat, että katseella voi olla terapeuttista voimaa.

”Kovaa näyttöä tästä ei ole. Mutta arkijärjellä ajatellen eihän se kovin mukavalta tunnu, jos keskustelukumppani ei katso sinua. Jos olisit panemassa asioitasi järjestykseen sellaisen terapeutin kanssa, joka ei katso sinua lainkaan, johan olisi outo tilanne.”

Katsausartikkelin julkaisi Consciousness and Cognition -tiedelehti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!